Ryhmäruusut pitävät lämmöstä ja hyvin vettä läpäisevästä, lannoitetusta maasta. Talvella ruusujen tyvet peitetään ja keväällä ajankohtaisia ovat leikkaaminen ja lannoittaminen.  

Ryhmäruusuiksi kutsutaan ruusuja, jotka istutetaan kukkaryhmiin joko omiksi kokonaisuuksikseen tai muiden kasvien joukkoon. Ne eroavat pensasruusuista yleensä pienemmän kokonsa ja runsaamman värivalikoimansa vuoksi. Ryhmäruusut ovat lisäksi usein kahden eri ruusun yhdistelmiä: kukkivat versot kuuluvat eri lajiin kuin juuret. Näin ruusujen talvenkestävyyttä on saatu parannettua ja kukinnasta tulee runsaampaa.

Ryhmäruusujen värivalikoima on herkullinen ja joka paikkaan sopiva. Se kattaa lähes kaikki värit valkoisesta tummanpunaiseen. Jopa violetteja ruusuja on silloin tällöin saatavilla. Joidenkin suurikukkaisten lajikkeiden kukat ovat teevadin kokoisia, kun taas pienimmät kukat voivat olla halkaisijaltaan alle viisikin senttiä. Kasvien korkeus vaihtelee muutamasta kymmenestä sentistä lähes metrin korkuisiin.
 

Lämpö ja läpäisevä maa tärkeitä

Ryhmäruusut pitävät lämmöstä, auringonpaisteesta ja hyvin vettä läpäisevästä, lannoitetusta maasta. Savimaa ei ole paras vaihtoehto, sillä vesi ei missään vaiheessa saa jäädä seisomaan ruusun juuristoalueelle. Heikkoakin maata voidaan parantaa lisäämällä siihen esimerkiksi hiekkaa ja multaa, joten ryhmäruusut sopivat jokaiseen pihaan.
 

Valitse astiataimet tai lepotilaiset avojuuriset taimet

Ryhmäruusuja myydään yhden tai kolmen kappaleen pakkauksissa avojuurisina taimina sekä yhä lisääntyvässä määrin myös astiataimia. Astiataimia voidaan istuttaa keväästä loppukesään ja avojuurisia lepotilaisina ennen kasvuun lähtöä keväällä. 

Avojuuristen ruusun taimien suojana on pussissa turvetta juuriston kosteuden säilyttämiseksi. Lisäksi versot on usein pakkausvaiheessa kastettu vahaan, joka näkyy pehmeänä läpikuultavana tai vihreänä kerroksena. Vahan tarkoitus on vähentää ruusujen vedenkulutusta siinä vaiheessa kun ne ovat vielä myyntipakkauksessa. Vaha ei haittaa ruusun kasvua, sillä silmut puskevat itsensä tehokkaasti vahan läpi. Istutusvaihetta helpottaa, mikäli turvonneet silmut eivät ole ehtineet vielä kasvattaa pitkiä versoja, sillä versot menevät helposti poikki.

Muista vesi

Käsittele ruusuja varovasti koko istutuksen ajan. Astiataimien paakut kastellaan hyvin ennen istutusta. Avojuuristen taimien muovipussi poistetaan ja kasvien juuristo upotetaan vesiämpäriin vähintään puoleksi tunniksi. Näin juuret eivät pääse kuivumaan.

Istutuskuopasta tarpeeksi syvä

Ryhmäruusujen istutuskuopan pitäisi olla niin syvä, että juuret mahtuvat sinne suorina. Lisäksi jalostuskohdan eli juurakon ja versojen solmumaisen yhtymäkohdan pitäisi tulla 10–15 cm valmiin kukkapenkin pinnan alapuolelle. Käytännössä istutuskuopan syvyys on vähintään 0,5 m. Suurta ryhmää istutettaessa kannattaakin kaivaa iso yhtenäinen kuoppa, johon kaikki taimet voi sitten istuttaa.

Paranna maata

Savimaa ei ole paras ruusujen kasvualusta. Savimaalla istutuskuopasta kannattaa tehdä tavallistakin syvempi ja salaojittaa kuopan pohja esimerkiksi parinkymmenen sentin hiekkakerroksella. Näin mahdollinen ylimääräinen vesi ei jää seisomaan ruusujen juuristoalueelle. Kuoppa täytetään mullalla, jossa on runsaasti hiekkaa läpäisevyyden parantamiseksi. Turve ei yksinään ole hyvä istutusalusta, sillä se painuu maatuessaan kasaan ja kuivina kausina muodostaa kovia kokkareita, jotka eivät suostu imemään vettä kunnolla.

Tiheä istutus on heti valmis

Ryhmäruusut kannattaa istuttaa riittävän tiheään, noin 30 cm:n välein. Näin ruusuista saa heti näyttävän ryhmän. Harvemmassa istutuksessa ruusujen väleihin voi istuttaa perennoja tai kesäkukkia.

 
Leikkaa rohkeasti!

Astiataimista leikataan vain mahdolliset katkeilleet tai kuivuneet oksat. Avojuuriset ryhmäruusut taas leikataan aina istutuksen yhteydessä. Maanpinnan yläpuolelle ulottuvat vähintään lyijykynän vahvuiset versot leikataan noin kymmensenttisiksi pari millimetriä sopivalle kohdalle osuvan, ulospäin suuntautuvan silmun yläpuolelta. Ohuet ja hennot versot kannattaa poistaa kokonaan, sillä ne eivät jaksa kukkia.

Lannoitus

Mikäli istutettaessa käytetään valmiiksi lannoitettua ja kalkittua multaa, ei tässä vaiheessa tarvita lisälannoitusta. Liian voimakas lannoitus voi istutusvaiheessa jopa estää kasvin juurtumisen. Kun kasvu alkaa ja juuret kehittyvät, ruusuille voi antaa lisälannoitukseksi esimerkiksi kasteluveteen liotettavaa lannoitetta. Kuivina kausina ryhmäruusuja kastellaan reilusti.

Maanpinta peittoon

Ryhmäruusujen alle saattaa kertyä rikkakasveja, joista on vaikea päästä eroon. Maanpeittoperennoista löytyy kaunis ja useimmiten myös kukkiva apu ongelmaan. Ruusujen alla viihtyvät muun muassa keltakukkainen suikeroalpi ja sinikukkainen kevätkaihonkukka. Muutaman sentin paksuinen kuorikatekin pitää rikkakasvit poissa penkistä.

Tuholaisista näppärästi eroon

Ruusut ovat kirvojen herkkuruokaa, joten kasveja kannattaa tarkkailla säännöllisesti. Kirvat saa pois näppärästi ruiskuttamalla niitä esimerkiksi Tolu- tai mäntysuopaliuoksella. Pienimmät kirvamäärät nipistelee itsekin pois vaikkapa nenäliinan avulla. Kaikki ruiskutustyöt kannattaa tehdä tuulettomalla säällä illan viileydessä, jottei lehtiin tule polttovioituksia.

Poista kuivat kukat

Kuivuneet ruusunkukat kannattaa poistaa muistakin kuin ulkonäkösyistä, sillä joillakin lajikkeilla on taipumus tehdä kiulukoita. Kiulukoiden kehittyminen kuluttaa kasvin voimia niin, ettei se jaksa kukkia tehokkaasti.

Talveksi peitto päälle

Ensimmäisten pakkasten tultua ja maan jäädyttyä hieman pinnasta ruusujen versot siistitään noin 30 cm:n mittaisiksi. Ruusujen tyville voi maan hieman jäädyttyä laittaa havuja tai kuivia lehtiä. Maan pitää olla ainakin pinnasta jäätynyt sen vuoksi, että tuhoeläimet ja kasvitaudit eivät pääse vaurioittamaan versoja katteiden alla. 

Keväällä leikataan ja lannoitetaan

Kun kevät koittaa, pitää versot leikata. Lyijykynän vahvuiset ja paksummat versot leikataan noin kymmensenttisiksi pari milliä ulospäin suuntautuvan silmun yläpuolelta. Ohuemmat versot leikataan kokonaan pois. Myös kuivuneet verson osat poistetaan.

Toisen vuoden keväällä ruusuille voi antaa jo oman lähtölannoituksensa multaan sekoitettavilla rakeisilla tai jauheisilla lannoitteilla. Niiden lisäksi ruusut tarvitsevat vielä myöhemmin kesällä erillistä lannoitusta.

Lähde: Cello: Puutarhan hyvät neuvot