Menestyvän puutarhasi taustalla ovat oikeat kasvivalinnat. Pienilmastot saavat eri lajit ja lajikkeet kukoistamaan niiden normaalin menestymisvyöhykkeen ulkopuolellakin.
Kuva: Järvirannan puutarhan alkukesän kukoistusta
Kasvuvyöhykkeet
Valitse omalle pihallesi oikeat lajit ja lajikkeet, joilla on mahdollisuus menestyä ja tuottaa hyvä sato. Ratkaiseva tekijä on paikallisen ilmastovyöhykkeen tunteminen – se vaikuttaa kasvukauden pituuteen ja sitä kautta suoraan kasvien menestymiseen. Kasvien tulisi myös kestää lumen paino ja routa, ja kasvupaikan mukaan myös viima, paahde ja kuivuus. Myös asiantuntevat K-raudan myyjät osaavat auttaa oikean kasvin valinnassa.
Suomi on jaettu kahdeksaan kasvuvyöhykkeeseen ilmastollisten tekijöiden ja kasvukauden pituuden mukaan. Kaksoisnumeroidut vyöhykkeet 4/5, 5/6 ja 6/7 sisältävät kahden vyöhykkeen olosuhteita, jolloin lämpimät mäenrinteet ja lauhkeat vesistöjen rannat kuuluvat suotuisampaan vyöhykkeeseen ja alavat suoseudut ankarampaan vyöhykkeeseen.
Kun olet ostamassa kasvia, tarkista suositeltu kasvuvyöhyke taimen vyötteestä tai nimilipusta.
Kasvien menestymiseen vaikuttaa niiden kyky tuottaa uusia siemeniä ja satoa kasvukauden aikana.
| 1A |
|
Suotuisan suven alue
|
|
Ahvenanmaa |
| 1B |
|
Mantereen paras
|
|
Lounais- ja etelärannikko
Helsinki-Rauma |
| 2 |
|
Järvien ja peltojen vyöhyke
|
|
Porista Savonlinnaan |
| 3 |
|
Suomen perusmaisemaa
|
|
Vaasasta Kiteelle |
| 4 |
|
Mäkiseutujen ja lakeuksien vyöhyke
|
|
Kokkolasta Joensuuhun |
| 5 |
|
Tasankojen, soiden ja vaarojen vyöhyke
|
|
Oulusta Kolille |
| 6 |
|
Vedenjakajamailta Lapin porteille
|
|
Kemi-Ylitornio-Kuhmo |
| 7 |
|
Etelä- ja Keski-Lappi |
|
|
| 8 |
|
Tunturien paljakat |
|
|
– Suositeltavaa on istuttaa oman alueen paikallisia kantoja ja ostaa lähitaimistojen kasveja. Pohjoisempaa kantaa voi aina tuoda etelämmäksi, mutta siirtäminen toisin päin on haasteellisempaa, sillä kasvit eivät ehdi valmistautua kasvukauden päättymiseen, sanoo puutarhaneuvoja Kirsi Tuominen Uudenmaan Martoista.
Vesistöt ja pienilmastot auttavat
Kullekin istutuspaikalle muodostuu maaston mukaan oma pienilmastonsa. Nämä mikroilmastot mahdollistavat sen, että jonkin lajikkeen voi saada kukoistamaan myös normaalin menestymisvyöhykkeensä ulkopuolella.
Pihan kasvivalikoimaa suunniteltaessa on hyvä muistaa, että laaksot ovat kylmiä ja kukkulat lämpimämpiä. Ison kiven lähelle istuttaminenkin muodostaa pienilmaston, sillä kivi varastoi ja luovuttaa lämpöä.
Myös vesistöjen läheisyys vaikuttaa suotuisasti kasvuolosuhteisiin. Meret ja suuret järvet lievittävät talven kovimpia pakkasia, ja järvet karkottavat hallaa alkukesän kukinta-aikaan.
– Kannattaa rohkeasti kokeilla omassa puutarhassa eri lajikkeiden kestävyyttä, sillä ohjeistuksissa annetaan yleensä hyvin varovaiset vyöhykerajat. Esimerkiksi kärhöt saattavat pohjoisempana menestyä hyvän lumipeitteen takia maanpeitekasveina, Tuominen sanoo.
Lumen alle jäävät perennatkaan eivät ole niin tarkkoja vyöhykkeistä kuin puuvartiset kasvit.
Voit itse parantaa kasvuolosuhteita esimerkiksi esikasvatuksella, tuulensuojaistutuksilla, varjostamisella ja lisäkastelulla.
Kasvit säiden armoilla
Talvella Etelä-Suomen haasteena ovat sahaavat lämpötilat ja vähäinen lumipeite. Pohjoisessa kasvien menestymistä rajoittavat kylmyys, pitkään kestävä routa ja lyhyt kasvukausi. Talvesta on kuitenkin myös hyötyä – monet kasvitaudit ja tuholaiset eivät selviydy Suomen pakkasista.
– Erityisesti Pohjois-Suomessa haastavia paikkoja ovat suojaisat lämpimät seinustat, joissa kasvu alkaa liian aikaisin, eikä kasvi saa juurillaan vettä jäisestä maasta. Kohopenkkien käyttäminen, suojaaminen ja hallaharsot ovat käytännöllisiä apukeinoja, Tuominen sanoo.
Muut kasvit saavat parhaan suojan kovilta pakkasilta ja hallalta havupuiden alla. Kookkaat ja tukevat havukasvit suojaavat muita lajikkeita tehokkaasti myös tuulelta.
LÄHDETIEDOT
Teksti: Saara Hirvonen / Markkinointiviestintä Dialogi Oy
Kuvat: A-lehtien kuvatoimitus