Siirry sisältöön

Ole hyvä ja valitse kauppa nähdäksesi tuotteen hinnan.

Kaikki kaupat >>
Vertailu on tyhjä
Muistilistasi on tyhjä

Energiatehokas talo on huolellisesti eristetty ja tiivis. Eristeet ovat talon lämpökerrasto, joka pitää lämmön sisällä talvisaikaan ja vähentää sisäilman viilennystarvetta kesähelteillä.

Kuva: ThermiSol

Uudisrakennusten energiatehokkuusvaatimukset kiristyivät vuoden 2010 alusta. Rakennuksen lämmitysenergian enimmäistarve vuodessa ilman käyttöveden lämmitystä oli vuoden 2007 vaatimusten mukaan 75 kWh / m2,
uusien määräysten mukaan sen on oltava 60 kWh / m2.
 

Rakennuksen eristepaksuudet ovat kasvaneet merkittävästi. Alla olevassa taulukossa näkyvät villaeristeen eristepaksuudet vuoden 2003 määräysten mukaan ja nykymääräyksillä. Passiivitalossa eristekerrokset ovat vielä tätäkin paksummat.

 

Määräykset 2003

 

Määräykset 2010

 

Passiivitalo

Ulkoseinä

 175 mm

250 mm

 350…450 mm

Yläpohja

 300 mm

 450 mm

 600…700 mm

Alapohja

 100 mm

 200 mm

 300…400 mm


Seuraava muutos tulee voimaan vuonna 2012, jolloin siirrytään rakennusten kokonaisenergiatarkasteluun. Niiden avulla uu
disrakennusten energiatehokkuuteen tavoitellaan 20 prosentin parannusta.

Rakentamismääräysten U-arvo on materiaalin tai rakenteen lämmönläpäisykerroin. Ulkoseinien osalta se on uusien määräysten mukaan 0,17, yläpohjan 0,09 ja alapohjan 0,16 W/(K•m²). Eristemateriaaleilla on eri rakenteessa erilaisia arvoja. Siksi U-arvot määritellään koko rakenteelle. 

Uusien omakotitalojen eristekerroksenpaksuudeksi suositellaan mineraalivillaeristeellä eristettäessä seinissä 250-300 mm ja yläpohjassa 450-500 mm. Polyuretaanieristettä käytettäessä eristepaksuudet ovat seinissä 120 – 170 mm ja yläpohjassa 190 – 300 mm. Rossipohjaan asennetaan villaa 350-400 mm ja maanvaraiseen lattiaan polystyreeniä 200 mm.


Oikea eriste oikeaan paikkaan

Tutkimusten mukaan hyvin eristetyn talon voi rakentaa kaikkia eristysmateriaaleja käyttäen. Olennaista onkin se, miten niitä käytetään.

Omakotitalojen rakennuseristeenä käytetään muun muassa mineraalivilloja (lasivillaa ja vuori- tai kivivillaa), puukuitueristeitä (selluloosaa), pellavakuitueristettä, sahanpurua, puukuitulevyjä, EPS- ja XPS-levjä (polystyreeniä) ja polyuretaania.

Kuva: Isover

Rakenteen ilmatiiviyden kannalta on oleellista yhtenäinen ilmansulkukerros. Mineraalivilla ja puukuitu tarvitsevat erillisen ilmansulkukalvon, joka toimii samalla riittävänä höyrynsulkuna. Polyuretaaniaeristettä käytettäessä ilma- ja vesihöyrytiiviys saavutetaan saumaamalla eristelevyt toisiinsa uretaanivaahdolla.



Kuva: SPU-eristeet


Alapohjiin ja routasuojauksiin

Paisutettua polystyreenimuovia EPSiä käytetään kestävyytensä ja lämmöneristävyytensä ansiosta erityisesti lattia- ja alapohjaeristeenä. Sen lämmöneristyskyky perustuu eristelevyn suljettuun solurakenteeseen ja paikallaan pysyvän ilman alhaiseen lämmönjohtavuuteen. EPS-eristeet ovat kosteusteknisesti kestäviä tuotteita ja soveltuvat siten erittäin hyvin perustusten routasuojaukseen.

Talojen routasuojauksessa ja maanvaraisten lattioiden eristämisessä käytetään myös  tiiviitä ja hyvin kuormitusta kestäviä XPS -eristeitä. XPS -eristeet valmistetaan puristamalla polystyreenirakeet muotoonsa kovassa paineessa.

Polyuretaanilämmöneristelevyjä käytetään mm. rakennusten seinien, kattojen ja lattioiden lämmöneristämiseen, routaeristämiseen, puurunkoisten pientaloelementtien sekä harkkojen eristeenä. Polyuretaanin hyvä lämmöneristyskyky perustuu sen umpisolurakenteeseen sekä valmistusprosessin yhteydessä solujen sisään jäävään eristävään kaasuun, jonka lämmönjohtavuus on vain noin 1/3 ilman lämmönjohtavuudesta.

Alapohjaeristeenä käytetään myös erittäin kestävää ja kosteudesta piittaamatonta kevytsoraa.
 

Kuva: Leca-Sora

Seiniin ja yläpohjiin

Selluvilla tunnetaan eristettävään tilaan koneellisesti puhaltaen asennettavana eristeenä. Nykyisin selluvillaa saa myös levymäisenä eristeenä.

Selluvilla sisältää 81 % kierrätyspuukuitua ja 19 % haihtumattomia boorimineraaleja, jotka toimivat eristeessä lahon- ja palonsuojana.
 Selluvillalla voidaan eristää rakennusten ylä-, väli- ja alapohjat, ulko- ja väliseinät.

Vuori- tai kivivilla valmistetaan luonnonkivestä. Vuorivillan hyvä lämmöneristävyys perustuu tiheän kuiturakenteen sitomaan paikallaan pysyvään ilmaan. Vuorivillatuotteita on sekä pehmeinä että kovina eristeinä ja puhallusvillana. Niitä käytetäänkin lähes kaikessa eristämisessä.

Kuva: Ekovilla

Kierrätyslasista valmistettavan lasivillan hyvä lämmöneristyskyky perustuu kuiturakenteeseen, jossa kuitujen välissä oleva ilma pysyy paikallaan. Kierrätyslasista valmistettua mineraalivillaa saa sekä pehmeinä ja kovina eristetuotteina että myös puhallusvillana. Myös lasivillaa käytetään lähes kaikessa eristämisessä.