Jo rakennusvaiheessa kannattaa miettiä, millä tavalla lämmityskustannuksia ja ostettavan energian määrää voidaan pienentää. Sitä voidaan vähentää merkittävästi täydentävien lämmitysjärjestelmien avulla. Sähkökatkosten aikana puuta polttava tulisija on ainut toimiva lämmitysjärjestelmä.

Tulisija on sisustuksellinen elementti, joten valinnassa kannattaa miettiä myös sen ulkonäköä.

Kuva: Vasemmalla varaava takka Tiileri Kerttu, keskellä kamiina Jotul F 373,  oikealla kevyttakka Kastor Melody 920.

Varaavan tulisija voi tuottaa jopa kolmasosan normitalon lämmitystarpeesta. Paikalla muurattu varaava tulisija on yleensä sijoituspaikkaansa suunniteltu, yksilöllinen tulisija: takka, takkaleivinuuni, liesi tai jonkinlainen yhdistelmä. Tehdasvalmisteisia varaavia tulisijoja ovat erilaiset elementtirakenteiset massatulisijat, vuolukivitulisijat ja esivalmistetut tiilitulisijat. Takkaleivinuuniyhdistelmät ovat hyvin suosittuja.

Tehdasvalmisteinen kamiina on teollisesti teräksestä tai valuraudasta valmistettu nopea ja tehokas lämmityslaite. Moderni kamiina on osin säteily- osin kiertoilmalämmitin, jonka lämmitystehoa ja -aikaa voidaan säätää.

Myös tehdasvalmisteisen kevyttakan runko on terästä tai valurautaa. Kuoriosat on usein valmistettu keramiikasta, vuolukivestä tai käsitellystä teräksestä. Kevyttakkojen lämmitystehoa ja lämmitysaikaa voidaan säätää portaatta. Puolivaraavissa malleissa lämmön talteenotto ja luovutus perustuu varaavaan materiaaliin, esimerkiksi pinnan kivivuoraukseen.

Tehdasvalmisteinen kiertoilmatakka antaa lämpöä heti, kun tuli on sytytetty. Kasettirakenteisen takkasydämen lämmönvaihtimessa kiertoilma lämpenee tehokkaasti. Kiertoilmatakan voi kytkeä myös ilmalämmitysjärjestelmiin tai varaaviin lattialämmitysjärjestelmiin. Puhallinten avulla lämpöä voidaan siirtää putkistoja pitkin eri huonetiloihin.

Kuva: Kiertoilmatakka Ivalo.

Pellettitakat polttavat puuklapien sijaan puupellettejä ja kierrättävät huoneilmaa lämmönvaihtimensa läpi. Ne tarvitsevat sähköä palaakseen, sillä pelletit syötetään tulipesään automaattisesti. Myös takan savukaasu- ja kiertoilmapuhallin toimivat sähköllä.
 

Sopiva hormi jokaiseen tulisijaan

Tulisijan ja hormin on muodostettava toimiva kokonaisuus, toisin sanoen tulisija ja hormisto on mitoitettava yhteensopiviksi. Hormikokosuositukset ja -liitosaukkojen mitat löytyvät tulisijavalmistajien esitteistä.

Savupiippu- ja tulisijatyyppi sekä niiden paikka on ratkaistava hyvissä ajoin. Valitusta yhdistelmästä riippuen suunnittelijan on otettava huomioon piipun ja tulisijan paino sekä sijoitettava piippu vaaditulle suojaetäisyydelle palavista materiaaleista.

Hormi voidaan muurata tiilistä paikalla tai koota tehdasvalmisteisista harkoista. Markkinoilla on myös moderneja, eristettyjä teräshormeja, jotka sopivat erityisesti moderniin sisustukseen.

Auringon lämpö talteen

Suomessa aurinkoenergian hyödyntäminen on mahdollista suurimman osan vuotta, aina helmikuun alusta marraskuuhun saakka. Aurinkokerääjät tuottavat lämpöä ja monilta mökeiltä tutut aurinkopaneelit sähköä. Tulevaisuudessa aurinkosähköjärjestelmät yleistyvät varmasti myös omakotitaloissa. Aurinkosähkön käyttäminen edellyttää tehokkaita akkuja, joihin paneeleiden avulla kerätty sähkö varastoidaan.

Aurinkolämpöpaneelilla on -sähköpaneelia parempi hyötysuhde: niiden avulla voidaan tuottaa noin puolet lämpimän käyttöveden valmistamiseen tarvittavasta energiasta. Jos aurinkokerääjät on kytketty lämmitysjärjestelmään, aurinkolämmöllä voidaan tuottaa jopa 25-35 % lämmitystarpeesta. Matala- ja passiivienergitaloissa osuus on tätäkin suurempi pienemmästä lämmitystarpeesta johtuen.

Kuva: Kaukora 

Aurinkopaneeleiden ohella sähköenergiaa on mahdollista tuottaa tuulen avulla.

Pientuulivoimalassa on vaihtosuuntaaja, joka muuttaa tuuliturbiinin antaman tasajännitteen tavalliseksi 230 voltin sähköksi. Pientuulivoimalan voi kytkeä myös vesikiertoiseen keskuslämmitykseen. Silloin jännite johdetaan vesivaraajan sähkövastuksiin.

Suosittu ilmalämpöpumppu

Myös ilma-ilmalämpöpumput hyödyntävät auringon tuottamaa lämpöä kerätessään sitä ulkoilmasta ja luovuttamalla sen suoraan sisäilmaan. Kesähelteillä ilmalämpöpumppua voidaan käyttää myös sisäilman viilentämiseen.

Kuva: Ilmalämpöpumppu suojakotelolla 

Ilmalämpöpumpun tuottaman lämmön määrä riippuu ulkoilman lämpötilasta. Suurimmat energiansäästöt saavutetaan lämpötiloilla, -10 - +5°C. Laadukkaimmilla, pohjoisiin oloihin suunnitelluilla laitteilla saadaan kuitenkin lämpöä jopa -20 °C:n ulkolämpötiloissa.

Ilmalämpöpumpulla voidaan tuottaa 30-40 % huonetilojen lämmitysenergiasta. Lämpöpumpun mitoitus, sisäyksikön asennus, laitteen käyttötavat ja huonejako vaikuttavat saavutettavan säästön määrään.