Kattojen perusmateriaaliratkaisuja on kolme: teräs, tiili ja bitumi. Mutta mikä niistä kannattaa valita ja miksi?
Tavararyhmäpäällikkö Heimo Vuorio Rautakeskosta tietää, ettei kattoratkaisua pohtivalle rakentajalle ole olemassa yhtä selkeää neuvoa. Kyse on makuasioista, rahasta, säädöksistäkin: usein kattomateriaalin määräävät viranomaiset, toisinaan sanellaan jopa katon väri.
Yksiselitteinen määräys tietenkin helpottaisi valinnan tuskaa. Mutta jos tilanne on auki, niin mistä tietää, mikä on hyvä katto?
– Kaikissa katoissa on omat hyvät puolensa. Esimerkiksi teräskaton etuna on sen keveys, joka helpottaa asentamista. Toiseksi se saadaan tehtyä mittojen mukaan, joten hävikkiä ei tule yhtään. Kun palat ovat täyspitkiä, se on nopea ja kohtuullisen helppo asentaa, Vuorio sanoo.
Teräskate on helppo asentaa ja hoitaa
Teräskatteita on tietenkin lukuisia erilaisia, mutta päätuotteet ovat tiilikuvioidut sekä konesaumattua kattoa muistuttavat katteet. Valmistajasta riippumatta niiden perusperiaatteet ovat samanlaiset, raaka-ainekin tulee usein samasta paikasta: Rautaruukilta. Värivaihtoehtoja teräksestä löytyy runsaasti.
Asennuksen helppouden ohella teräksen etuihin voi lukea helppohoitoisuuden. Lumet eivät jää talvella katolle makaamaan. Jos pinnoitteeseen joskus alkaa muodostua likaa, se on helppo puhdistaa vaikka painepesurilla.
Teräs on kevyt, joten vaikuttaako se siihen, että kattorakenteiden ei tarvitse olla niin massiivisia?
– Ei suuremmin. Katot mitoitetaan ennen kaikkea kestämään melkoista lumikuormaa, joten se onko materiaalina tiili tai teräs ei loppujen lopuksi vaikuta paljon rakenteisiin. Bitumi on asia erikseen, sillä se vaatii umpeen laudoitetun pohjan, Vuorio sanoo.
Yksi huono puolikin teräskatteessa on. Se on aika äänekäs, joskin monien mielestä sateen ropina on lähinnä kodikasta.
Tiilen etuna pitkäikäisyys
Vuorion näppituntuman mukaan tiili on suosituin valinta uudisrakentamisessa, kun taas teräs jyllää saneerauskohteissa.
Tiilen etuna on muun muassa pitkäikäisyys. Betonitiilet ovat myös huokein ratkaisu, ainakin ellei lasketa työn osuutta mukaan, sillä niiden asentaminen on teräskatetta suurempi homma. Monien mielestä tiili on myös materiaalina elävämmän näköinen kuin muut – siis yksinkertaisesti kaunis. Lisäksi se on ympäristöystävällinen, sillä käytetyt tiilet voi käyttää vaikka tienpohjaan.
Saneerauskohteissa teräksen suosio ei ole ihme, sillä se on helppo ratkaisu.
– Teräskatteen voi laittaa esimerkiksi bitumin päälle suoraan. Tietenkin tuuletusraot jätetään. Mutta niin, että bitumi toimii aluskatteena. Bitumin päälle on helppo lyödä uudet ruoteet, koska katto bitumin alla on umpeen laudoitettu. Tiilenkin siihen voi laittaa, mutta sitten täytyy varmistaa rakenteiden kestävyys, Vuorio sanoo.
Hiljaisuutta arvostavien ihmisten näkökulmasta tiili saa plussaa siitä, ettei sateen ropina kuulu sisälle saakka. Niin ikään tiilen etuna on, että niitä voi vaihtaa yhden kerrallaan. Ei välttämättä tarvitse vaihtaa koko kattoa, jos yksi kohta on huono.
Tiili vaatii kuitenkin jonkin verran huoltoa. Se tuppaa vuosien saatossa sammaloitumaan ja tiilen puhdistaminen on työläämpää kuin teräksen.
– Tiilessä teoreettisia vuotokohtia on useampia kuin teräskatteella, sillä jokaisen tiilen kohdalla on sauma. Käytännössä ongelmaa ei kuitenkaan ole. Tiilenkin alla on aluskate, joka pitää veden poissa rakenteista, jos se jotenkin tiilen saumasta sisään pääsisikin, Vuorio sanoo.
Bitumi on äänetön ratkaisu
Bitumista useimmille ihmisille tulee mieleen kesäasunto, eikä mielikuva ole ihan väärä, mökeillä bitumi on suosituin ratkaisu. Mutta kyseessä on myös maantieteellinen harha.
– Pohjoisessa ja Järvi-Suomessa bitumi on asuinrakennuksissakin aika yleinen materiaali. Sen sijaan etelän taajamissa rakennusmääräyksissä usein säädetään materiaaliksi teräs tai tiili. Hirsirakennuksiin, joita kesäasunnot usein ovat, bitumikatto mielletään sopivan erityisen hyvin.
Ei bitumikatossa mitään vikaa ole asuinrakennuksissakaan. Teräksestä ja tiilestä poiketen se vaatii hieman erilaisen pohjaratkaisun. Katon tulee olla umpeen laudoitettu. Kun bitumi naulataan paikalleen ja se liimautuu kiinni, se on itse asiassa kaikkein tiivein kattorakenne. Teräskatteessa on ruuvinreiät, joita pitkin vesi voisi huonolla tuurilla päästä, tiilessä on saumansa, mutta bitumi on täysin tiivis.
Bitumiinkin asennetaan nykyään aluskate, joka tosin sekin on bitumia, ei siis samanlainen kuin teräs- ja tiilikatteiden aluskate.
– Bitumi on äänetön ratkaisu. Hyvä puoli on myös se, että bitumin päälle voi aikanaan laittaa suoraan uuden bitumin. Katossa voi olla useampia bitumikerroksia, Vuorio kertoo.
Bitumin etu on myös se, että sitä löytyy aina suoraan varastosta. Teräs tehdään mittojen mukaan, eikä tiiliäkään saa tuosta vain.
Milloin katto pitää vaihtaa?
Entä kattojen ikä? Nykymateriaaleista esimerkiksi teräksen pinnoitteet ovat jatkuvasti parantuneet niin että nyt voidaan päästä jopa 30 vuoteen. Bitumin kestävyys on parhaimmillaan samaa luokkaa. Tiilet ovat tätäkin pitkäikäisempiä. Etenkin savitiilet voivat kestää yli sata vuotta. Mutta ne ovatkin sitten selvästi kalliimpia. Yleisimmin käytettävät betonitiilet kestävät useita vuosikymmeniä.
Mistä tietää milloin katto pitää vaihtaa? Pitääkö odottaa, kunnes makuuhuoneessa alkaa tippua yöllä vettä nenälle?
– Jos aluskate on kunnollinen ja kunnolla asennettu, veden ei pitäisi ikinä päästä sisälle saakka. Mutta aluskatteetkaan eivät aiemmin olleet niin hyviä kuin nykyään. Joten on mahdollista, että vesi voi joskus päästä läpi. Vanhemmissa teräskatoissa voi käydä myös niin, että pinnoite alkaa hilseillä. Se ei tietenkään tarkoita, että vesi tulisi läpi, mutta se voi olla ruman näköistä. Sitä ongelmaa ei nykyisillä katteilla ole, Vuorio sanoo.
Aluskatteet ja alusrakenteiden tekeminen on Vuorion mukaan se kohta, jossa ei missään tapauksessa saa säästää ja joka on tehtävänä erityisen huolellisesti. Itse vesikaton paikalleen ruuvaaminen tai latominen on sitten helpompi homma vaikka talkooporukan tehdä.
Teksti: Roope Lipasti