Puutarhan suojaus tuhoeläimiltä

Puutarhan suojaus tuhoeläimiltä

Lumen tulo houkuttelee ravinnonhakijoita pihoille. Jänisten ja myyrien talvituhot ovat kiusallisia, mutta niitä voi myös torjua.

Ennen pysyvän ja paksun lumipeitteen tuloa on hyvä aika suojata puiden rungot talven jyrsijöiltä. Toimivimmat suojaukset ovat rungon ympärille laitettavat verkot ja muovispiraalit eli suojanauhat. Haasteita suojaamiseen tuottaa jänisten, rusakoiden ja kanien taito loikkia ja hyppiä. Runsasluminen talvi nostattaa riskirajaa korkeammaksi.

Liian matala verkko ei suojaa alaoksia, jolloin nälkäinen eläin kaluaa ja parturoi kaikki oksien kärjet pilalle. Lisäksi verkot on tuettava hyvin ja saumakohta sidottava kiinni rautalangalla tai narulla huolellisesti yhteen. Myös spiraalikierre on kieputettava riittävän tiiviisti ja ylös, että se suojaa nuorta puuta.

Katso kaikki suojakankaat >>

Tunnista kaivajat

Vesimyyrä on hieman rottaa pienempi, lyhythäntäinen jyrsijä. Se kaivaa maan alle onkaloita, joissa se elää. Puutarhuri toteaa sen haitat, sillä se syö pääasiassa kasvien juuria, juurakoita sekä puuvartisten kasvien juurten kuorta.

Vesimyyrän tunnistaa maanpinnan pehmeistä kohdista, kun jalan alla olevan käytävän katto pettää tai multakasoista, joissa on sivulle avautuva käytäväreikä. Syksyisin se kerää ravintovarastoja maan alle, esimerkiksi perunoita ja porkkanoita.

Vesimyyrä
Vesimyyrä

Maamyyrä eli kontiainen elää myös maan alla. Se on Suomessa rauhoitettu. Se ei vahingoita kasveja, sillä se syö hyönteisiä, lieroja ja matoja. Kontiainen työntää käytäviensä multakasat keoiksi esimerkiksi nurmialueille. Ulostulo on kasan keskeltä, toisin kuin vesimyyrällä. Rauhoitettua eläintä ei voi torjua.

Pelto- ja kenttämyyrät aiheuttavat tuhoa erityisesti talviaikaan, jolloin ne vioittavat kasveja lumen alla. Molemmat syövät kuoren puista ja pensaista lumenpinnan tasalle saakka. Peltomyyrä on kenttä- ja lapinmyyrää huomattavasti yleisempi. Se elää maan pinnalla eikä juuri kaivaudu. Sen sijaan harvinaisempi kenttämyyrä tekee matalia käytäviä. Pohjois-Suomessa elävä lapinmyyrä tekee tuhoja yleensä mäntyistutuksille.

Myyrien torjuntakeinoja

Pahalla hajulla on osittain saatu hyviä tuloksia. Esimerkiksi vanha tapa istuttaa keisarinpikarililjoja eri puolille pihapiiriä on karkottanut kaivajia. Samoin kalanraatojen ja valkosipulin laittaminen kukkapenkkeihin tai puiden ympärille on ainakin monissa paikoissa toiminut häätäjänä.

Myyriä voi yrittää torjua elektronisilla karkottimilla, jotka lähettävät matalataajuisia ääniaaltoja. Esimerkiksi MYYRÄTÖN & MAAMYYRÄTÖN -karkotin tehoaa n. 500 m2 alueella. Myös mekaanisia rotanloukkuja sekä myyräansoja voi käyttää, mikäli myyriä ei ole kovin paljon.

Hankien aikaan lunta voi tallata puiden ympäriltä tiiviiksi ja matalammaksi, jolloin onkaloiden kaivaminen lumeen ei onnistu. Tällä keinolla ainakin peltomyyrien tuhot vähenevät.