Lämmöneristys – energiatehokkuutta
Lämmöneristys – energiatehokkuutta

Energiatehokkaan talon lämmittämiseen kuluu mahdollisimman vähän energiaa. Se saavutetaan rakenteiden tiiveyden ja hyvän lämmöneristyksen kautta.

Tiesitkö:

  • Lämmönläpäisykerroin U-arvo kuva rakennuksen eri rakennusosien lämmöneristyskykyä. Mitä pienempi se on, sitä parempi. Sen yksikkö on W/m2K
  • λ-arvolla (lambda) kuvataan materiaalin, esimerkiksi eristeen lämmöneristävyyttä. Sen yksikkö on W/mK. Lambda-arvo kertoo, kuinka paljon energiaa virtaa eristeen läpi. Mitä pienempi λ-arvo, sitä parempi eriste on kyseessä.

Nykyisten rakentamismääräysten mukaan uuden rakennuksen rakenteiden U-arvojen enimmäismäärät ovat ulkoseinällä 0,17, yläpohjalla 0,09 ja maanvastaisella alapohjalla 0,16 Wm2K.

Lämmöneristekerroksen paksuus riippuu valitusta eristeestä. Uuden omakotitalon seiniin käytetään mineraalivillaa 250-300 mm ja yläpohjaan 450-500 mm. Polyuretaanieristettä tarvitaan seiniin 120 – 170 mm ja yläpohjaan 190 – 300 mm. Rossipohjaan asennetaan villaa 350-400 mm ja maanvaraiseen lattiaan polystyreeniä 200 mm.

Määräysten mukaisilla eristevahvuuksilla päästään uudistalossa jopa matalaenergiatasoon, kunhan rakenteiden tiiveydestä pidetään huolta ja ilmanvaihdon talteenotto on riittävän tehokas. Passiivitalon ulkoseinässä on rakenteesta riippuen 150-250 mm enemmän lämmöneristettä kuin normitaloissa.

Lisäeristäminen kannattaa

Vanhan pientalon lämmitysenergian kulutusta voidaan pienentää merkittävästi rakennuksen tiiveyttä lisäämällä ja lämmöneristyskerrosta paksuntamalla. Asumismukavuus kasvaa merkittävästi vedon tunteen poistuessa.

Perusteellinen korjaus on suunniteltava huolella. Talon kunto tulisi ennen kalliita remontteja selvityttää ammattilaisella. Kylmävuodot paljastuvat lämpökameralla. Asiantuntijan tehtävänä on varmistaa, ettei hankkeessa jouduta ojasta allikkoon ja esimerkiksi väärällä tavalla ilmatiiveyttä lisäämällä, lisäeristämällä ja riittävän ilmanvaihdon laiminlyömisellä aiheuteta rakenteille tulevaisuudessa kosteusongelmia tai taloon sisäilmaongelmia. Rakennukselle voidaan kuntotutkimuksen jälkeen laatia myös korjaussuunnitelma, jossa toimenpiteet ajoitetaan pidemmälle ajanjaksolle.

 

Yläpohja lämpimäksi

Omakotitalojen yläpohjaan suositellaan nykyisin noin 500 mm:n villakerrosta, joten useimpien omakotitalojen yläpohjan lisäeristäminen on järkevää. Yleensä lisäeristäminen onnistuu, jos talossa on tuulettuva yläpohja ja harjakatto. Tilanne on kuitenkin syytä varmistaa ennen puhallusurakoitsijan kutsumista. Vanhat, kuivat eristeet, myös puru, voidaan jättää uuden eristyskerroksen alle. Koska purueristeiden eristyskyky on suhteellisen huono, ne kannattaa kuitenkin imeä pois uuden puhalluseristeen tieltä.

Ahtaissa tiloissa yläpohjan eristystä ja tiiveyttä voidaan parantaa polyuretaanilevyeristeillä. Kettoremontin yhteydessä kattorakenteita voidaan myös korottaa, jotta lisäeristeelle jäisi enemmän tilaa. Yläpohjan lisäeristyksen yhteydessä on syytä tarkistaa, ettei kattorakenteiden tuuletus vaarannu.


Lisäeristettä julkisivuun

Rakennusajankohdasta riippuen julkisivuun kannattaa lisätä villaeristettä 50-100 mm. Ehjää julkisivua ei yleensä kannata purkaa lisäeristämisen vuoksi, mutta julkisivun lisäeristys kannattaa toteuttaa julkisivuremontin yhteydessä. Ennen lisälämmöneristeen asentamista vanha rakenteen lämpö- ja kosteuskäyttäytyminen tulee selvittää.

Ulkoseinät voidaan lisäeristää sisältä tai ulkoa. Ulkoa päin lisäeristäminen on turvallisin ratkaisu, sillä tällöin rakenne lämpenee ja kuivuu. Samalla saadaan alapohjien ja sokkelin liitynnän sekä alapohjan ja väliseinien eristys yhtenäiseksi, rakenne tiiviiksi ja kylmäsillat katkaistua.

Esimerkiksi tiiliverhotuissa ja kivirakenteisissa taloissa lisäeristyksen toteuttaminen ulkopuolelle ei aina kannata. Silloin sisäpuolinen lisäeristäminen ohuilla, tarkoitukseen suunnitelluilla eristyslevyillä vaikka huone kerrallaan on hyvä vaihtoehto. Vanhan rakenteen höyrynsulku tulee poistaa.

Alapohja lämpimäksi

Alapohjan ongelmakohdat paljastuvat talvella vetona ja lattiapintojen kylmyytenä. Alapohjan eristys pitäisi tarkastaa, kun ollaan asentamassa uutta lattialämmitystä. Jos ryömintätila antaa myöten, kannattaa sinne asentaa tiivis tuulensuojalevy. Rossipohja voidaan purkaa yläpuolelta eristepaksuuden lisäämiseksi.

Alapohjan lisäeristämisen yhteydessä voidaan joutua uusimaan myös routaeristystä. Kun lämpöä ei enää vuoda talon alle, koko sokkeli- ja perustusrakenteen toimivuus on tarkistettava. Sokkelien lisäeristäminen ja tiivistäminen edellyttää maan kaivamista noin 50 cm syvyyteen ja rappausaluslevyn kiinnittämistä suoraan sokkeliin.

Luvat kuntoon

Talon julkisivuun vaikuttavaan lisäeristysremonttiin tarvitaan rakennus- tai toimenpidelupa. Asia kannattaa tarkistaa kunnan rakennusvalvonnasta. Laaja peruskorjaushanke vastaa pitkälti uudisrakentamista. Sitäkin varten tarvitaan hankkeelle pääsuunnittelija ja vastaava työnjohtaja sekä mahdollisesti sähkö- ja lvi-suunnittelijat ja -työnjohtajat.

Valitse eriste talon mukaan

  • Omakotitalojen rakennuseristeenä käytetään mineraalivilloja (lasivillaa ja vuorivillaa), puukuitueristeitä (selluloosaa), pellavakuitueristettä, sahanpurua, puukuitulevyjä, EPS- ja XPS-levjä (polystyreeniä) ja polyuretaania.
  • Mineraalivillaa ja puukuitueristeitä käytetään yleensä puurunkoisissa taloissa ja talopaketeissa.
  • Polystyreeniä (EPS) tai polyuretaania (PUR) käytetään paitsi alapohja- ja routaeristeenä, myös etenkin kivitaloissa seinäeristeenä.
  • Perinnerakentamisessa ja -korjaamisessa voidaan käyttää pellava- tai hamppukuitua sekä puuvillaa 
  • Markkinoilla on myös uusia erikoistuotteita vanhan talon eristystarpeisiin. Mineraalipohjaisissa villaeristeissa on huomioitu asennusmukavuus ja eristävyys. 
  • Kierrätyspuukuidusta valmistetut eristeet ovat jo pientaloissa yleisin yläpohjaeriste, myös puukuidusta valmistettavaa pehmeää levyvillaa on saatavissa useimmista rautakaupoista.
  • Polyuretaanilämmöneristelevyjä käytetään rakennusten seinien, kattojen ja lattioiden lämmöneristämiseen ja lisälämmöneristämiseen. Polyuretaanilla on hyvä lämmöneristyskyky, lämmönjohtavuus on vain noin 1/3 ilman lämmönjohtavuudesta.
  • Paisutettua polystyreenimuovia (EPS) käytetään erityisesti lattia- ja alapohjaeristeenä sekä routasuojauksena, mutta myös seinä- ja kattoeristeenä.
  • XPS-eristeitä käytetään erittäin hyvän kosteudensietokykynsä ja puristuslujuutensa vuoksi erityisesti talojen routasuojauksessa ja maanvaraisten lattioiden eristämisessä.
  • Tyhjiöeristeet ovat toistaiseksi tehokkaimpia (U-arvo 0,007 W/mK) jopa markkinoilla olevia eristeitä. Niitä käytetään nolla- ja passiivitalojen ahtaissa rakentamisessa ja esimerkiksi korjausrakentamisessa. 

Tutustu eristylevy-vaihtoehtoihin tästä

K-raudan lämmöneristeiden toimittajia

EKOVILLA
Ekovilla Oy valmistaa puukuitueristeitä Kouvolassa, Kiimingissä ja Ylistarossa.Ekovilla valmistaa puhalluseristettä sekä Ekovilla-levyeristettä.

ISOVER
Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy:n ISOVER Rakennuseristeissä on laaja valikoima eristysratkaisuja rakentajan ja remontoijan tarpeisiin. Eristevillatuotteet valmistetaan kierrätyslasista.

PAROC
Kansainväliseen Paroc Groupiin kuuluva Paroc valmistaa kivivillaeristeitä kaikenlaiseen rakentamiseen.

SPU
SPU valmistaa erittäin energiatehokkaita polyuretaanieristeitä rakentamiseen ja remontoimiseen.

THERMISOL
ThermiSol Oy valmistaa ja myy muovipohjaisia lämmöneristeitä rakentamisen ja teollisuuden tarpeisiin.

Siirry tästä takaisin kampanjasivulle >>