Vesi ja viemäröinti
Vesi ja viemäröinti

Huoleton vesijärjestelmä

Useimmat uudet omakotitalot liitetään kunnalliseen tai haja-asutusalueella myös osuuskunnan vesijohto- ja/tai viemäriverkkoon. Haja-asutusalueella viemäriverkkoa ei aina ole riittävän lähellä ja joskus käyttövesikin päädytään ottamaan omasta kaivosta.

Talon vesi- ja viemäröintijärjestelmä koostuu rakennuksen sisällä kulkevasta ja tontilla sen rajalle kulkevasta putkijärjestelmästä. Talon jätevesijärjestelmään kuuluvat kiinteistön sisäinen ja tontilla kulkeva viemärijärjestelmä. Kiinteistöviemärijärjestelmään tarvitaan mm. putkia, yhteitä, lattiakaivoja sekä tarkistuskaivoja. Viemäriputket ovat nykyisin kestävää muovia. Vesijohtoputket ovat muovia, komposiittia tai kuparia. Putket voidaan asentaa piiloon tai pintaan.

Haja-asutusalueen jätevesijärjestelmä

Haja-asutusalueella kiinteistön omistaja vastaa itse omien jätevesiensä riittävän tehokkaasta puhdistamisesta. Tonttikohtaiseen jätevedenkäsittelyyn on olemassa monia hyviä ja toimivia ratkaisuja. Vaihtoehtoja on niin runsaasti, että jokaiseen tapaukseen löytyy toimiva ratkaisu.

Ennen järjestelmän valintaa kannattaa keskustella kunnan rakennusvalvonta, ympäristö- ja terveysviranomaisten kanssa. Neuvoa osaavat antaa myös paikalliset jätevesisuunnittelijat, jotka tuntevat parhaiten paikalliset olosuhteet. Ammattitaitoinen suunnittelu ja toteutus takaavat, että järjestelmä toimii myös käytössä.

Järjestelmän valintaan vaikuttavat myös tontin maaperän laatu, koko ja se, sijaitseeko se pohjavesialueella. Esimerkiksi saaristossa ja rannikkoalueella toimivan ratkaisun löytäminen ei ole suinkaan aina helppo asia. Maaperän laatu selviää maaperätutkimuksesta, joka tarvitaan jo perustuksia varten.

Jätevesien käsittelyjärjestelmä on kokonaisuus, joka koostuu peräkkäisistä ja/tai rinnakkaisista puhdistusprosesseista. Oli se minkälainen tahansa, sen tulee poistaa jätevedestä mahdollisimman tehokkaasti ainakin orgaanista ainetta, fosforia ja typpeä. Järjestelmä on aina mitoitettava veden käytön perusteella. Jäteveden määräksi kannattaa mitoittaa yleensä 150 litraa asukasta kohti vuorokaudessa.

Vaihtoehtoja riittää

Markkinoilla olevat jäteveden puhdistusratkaisut kuuluvat kolmeen pääryhmään. Tarjolla on maapuhdistamoita, biologis-kemiallisia panospuhdistamoita ja erillisviemäröintijärjestelmiä.

Erillisviemäröinnissä wc-vedet kerätään umpisäiliöön. Pesu-, tiski- ja suihkuvedet (ns. harmaat vedet) johdetaan saostussäiliöön ja sieltä maapuhdistamoon puhdistettavaksi. Maaimeytys sopii vettä läpäisevään maaperään, kuten hiekka- ja soramaille ja maasuodatus tiiviille, huonosti vettäläpäiseville maille, kuten savelle. Maasuodatus on tehokas puhdistustapa, esimerkiksi orgaanisen aineksen osalta sen puhdistusteho on jopa 90 prosenttia.

Monet umpisäiliöt voi sijoittaa matalaankin kaivantoon. Umpisäiliöön voidaan johtaa myös kaikki jätevedet, jos käyttö on hyvin vähäistä, esimerkiksi yhden hengen taloudessa. Niin umpi- kuin saostussäiliöt on tyhjennytettävä säännöllisesti. Umpisäiliö tulee varustaa täyttymishälyttimellä.

Jos vesivessan sijaan päädytään kompostoivaan, erottelevaan kuivakäymälään tai sähköpolttokäymälään, mustia vesiä ei kerry lainkaan.

Tutustu K-raudan jätevesiratkaisu-tuotteisiin »

Kimpassa tai yksin

Erilaisten pienpuhdistamoiden asentaminen kimpassa on hyvä ratkaisu.
Pienpuhdistamoita on monen kokoisia ja tarkoitettu joko yhden tai useammankin perheen jätevesien puhdistamiseen. Suuri perhe tarvitsee myös suuremman puhdistamon.

Panospuhdistamot koostuvat erikokoisista saostussäiliöistä ja prosessisäiliöstä, jossa biologis-kemiallinen puhdistusprosessi tapahtuu. Puhdistunut vesi voidaan johtaa ojaan, maahan imeytykseen tai maasuodatukseen. Modernit puhdistamot ovat laadukkaan tekniikan ansiosta helppokäyttöisiä ja käyttäjäystävällisiä. Ne edellyttävät silti säännöllistä huoltoa, kuten saostuskemikaalien lisäämistä ja lietteen tyhjentämistä.

Käyttövesijärjestelmä kuntoon vanhassa talossa

Vanhan talon vesijohtojen vaihtaminen uusiin kannattaa tehdä ennen kuin vahinko sattuu.
Rakenteiden sisällä kulkevien vesijohtojen materiaalista tai kunnosta on harvoin tietoa. Huono kunto paljastuu kuvin usein vasta vesivahingon yllättäessä. 

Vanhoissa taloissa käyttövesi kulkee yleensä rakenteissa kulkevissa metalliputkissa, joiden uusiminen alkaa olla ajankohtaista. Korroosio-ongelmat ovat erittäin yleisiä vesijohtoverkostoissa, eikä niiden syntyminen välttämättä vaadi edes vuosikymmeniä. Erilaiset vesilaadut syövyttävät putkia eri tavoin. Noin 90 prosenttia käsittelemättömistä pohjavesistä syövyttää metallia. Kova mineraalipitoinen vesi, alhainen ph-arvo ja korkea orgaanisten aineiden pitoisuus edistävät kupariputkien korroosiota. Korroosio puolestaan on syynä jopa 37 prosenttiin korvauksiin johtaneista vesivahingoista. 

Yli 30-vuotiaassa talossa käyttövesiremontti alkaa jo olla ajankohtainen. Metalliputket kestävät käytössä noin 20-30 vuotta. Kylmävesijohdoissa usein edullisen hintansa vuoksi käytetty galvanoitu putki tukkeutuu helposti. 

Käyttövesiremontti voidaan toteuttaa muun remontin yhteydessä, kun rakenteita muutenkin rikotaan, mutta helpoimmin se onnistuu käyttämällä komposiittiputkia, jotka asennetaan pintaan. Tällainen käyttövesiremontti vie alle viikon ja vesi joudutaan sulkemaan vain lyhyeksi aikaa.

Vesivahinkojen osalta kotivakuutuksessa olisi oltava vuotovakuutus. Monissa vakuutusyhtiöissä nollataan tilanne putkiston ikävähennysten osalta toteutetun remontin jälkeen. Putkivahingon sattuessa putkistoa käsitellään kuin uuden talon putkistoa. Myös vakuutusmaksua voi olla mahdollista laskea hieman remontin vuoksi. Käyttövesiremontin työn osuus oikeuttaa myös kotitalousvähennykseen.

Viemäröintituotteisiin tästä »


TUTUSTU K-RAUDAN VESI- JA VIEMÄRÖINTITOIMITTAJIIN

UPONOR

Uponor tarjoaa rakentajille ja remontoijille kattavan valikoiman lämmitykseen, veden- ja energianjakeluun sekä ilmanvaihtoon ja jäteveden käsittelyyn tarkoitettuja järjestelmiä.