Näin kasvatat marjakasveja

Näillä ohjeilla onnistut marjojen istutuksessa ja kasvatuksessa ja nautit satokauden päätteeksi itsekasvatetuista herkuista!

Kasvualusta ja kasvupaikka

Valmista hedelmäpuille ja marjakasveille rikkaruohoton, ravinteikas ja ilmava kasvualusta. Paranna  tarvittaessa perusmaata hiekalla sekä kasvuturpeella. Sopiva pH on 6.0–6.5. Valitse näille kasveille aurinkoinen ja lämmin kasvupaikka, silloin ne tuottavat kaikkein maukkaimman sadon.

Marjapensaiden istuttaminen

Noudata kunkin taimityypin istutuksessa myymälästä saamiasi ohjeita. Marjapensaat istutetaan samaan syvyyteen kuin taimistolla paitsi mustaherukka, jonka voi istuttaa hieman syvempään. Leikkaa ‘Öjeby’n mustaherukka hyvin varovasti. Taimiväli marjapensailla rivissä on 1,0–1,5 m ja riviväli 3,0–3,5 m. Jätä istutettaessa kastelukuoppa taimen tyvelle, mutta muista syksyllä täyttää se, jottei talveksi pensaan tyvelle kerry vettä. Pensaiden juuristoalue pidetään esimerkiksi kuorikatteella tai vastaavalla rikkaruohottomana. Koriste- ja marja-aroniasta kasvaa tällä istutustiheydellä aidanne. Molempien marjat ovat yhtä käyttökelpoisia. Tue marjapensaat valmiilla ostettavilla tai itse tehdyillä tuilla.

Hoitoleikkaukset

Poista hoitoleikkauksilla pensaista vanhimpia oksia maata myöten. Mustaherukkapensaaseen jätetään vuosittain 4–5 vahvaa saman vuoden versoa. Yli nelivuotiaat versot poistetaan. Punaherukasta poistetaan yli yhdeksänvuotiaat versot ja karviaista leikataan vasta yli kymmenvuotiaana. Tee leikkaus sadonkorjuun jälkeen.

Rungolliset marjapensaat

Puutarhamyymälässä on rungollisia marjapensaita. Se on koristeellinen ja poimijan mielestä erittäin ”ergonominen”. Alussa pensas tarvitsee tuen kantamaan latvusta, mutta iäkkäämpänä se voi olla niin tukevarunkoinen, että tuki on tarpeeton. Nuorenna iäkkään ”marjapuun” latvusta säännöllisellä leikkauksella.

 

Näin onnistut kasvattamaan eri marjoja:

Vadelma

Vadelman voi istuttaa esipakatuista taimista sekä kenno- tai astiataimista. Esipakatut taimet leikataan istutettaessa 30 cm korkeudelta. Vadelman leikkuujätteet on poltettava. Kenno- ja astiataimia ei leikata. Taimiväli voi olla 50 cm ja riviväli 1,5 m. Taimet on istutettava rikkaruohottomaan kasvualustaan ja alusta pidetään jatkossakin puhtaana rikkakasveista katteen, rikkaruohojen torjunta-aineen tai kitkemisen avulla. Kasvusto tuetaan lankojen väliin.

Vadelman versot kasvavat ensin kesän ja toisena kesänä ne kukkivat ja tuottavat marjoja. Kukkineet verson leikataan sadonkorjuun jälkeen ja poltetaan. Seuraavana keväänä jätetään harvennusleikkauksessa 0,5 m leveään penkkiin 10–15 vahvaa versoa rivimetrille. Näin kasvusto säilyy valoisana ja ilmavana. Yläkuvassa vadelmakasvusto on syksyllä ennen leikkausta ja alla leikattuna. Polta myös kevään harvennusleikkauksen jätteet.

 

Karhunvatukka

Aurinkoisella paikalla karhunvatukkakin tekee suuren ja maittavan sadon. Piikittömiä lajikkeita on miellyttävä kasvattaa. Versot voi talveksi laskea maahan ja suojata havuilla. Pensasmustikka Paras sato tulee, kun istutetaan eri lajikkeita vuorotellen. Istuta aurinkoiselle ja tuulensuojaiselle kasvupaikalle happamaan maahan. Useita lajikkeita, joista löytyy myös Pohjois-Suomessa menestyviä. Pensasmustikan marjat eivät tahraa, kuten metsämustikan.

 

Mansikka

Mansikan kasvualusta on valmistettava huolella. Savimaa parannetaan hiekalla ja turpeella. Hiekkamaille lisätään humusta. Rikkaruohot tuhotaan kesannoimalla tai torjunta-aineella edellisenä kesänä. Maa lannoitetaan lannoitevalmistajan ohjeiden mukaan. Maa katetaan mansikkakankaalla. Istuta katekankaan valmiisiin reikiin. Mikäli kangas on reijittämätöntä, voi taimiväli ja riviväli olla 60 cm. Savimaalla istutetaan mansikat harjuun, jottei vesi seiso taimien tyvellä. Mansikan oikea istutussyvyys on tärkeä. Tarkista asia kuvasta.

Mansikka lannoitetaan ja kastellaan satokauden päätyttyä, sillä silloin alkaa valmistautuminen seuraavaan kesään, kun kukkanuput muodostuvat kasvuston suojissa. Mansikka alkaa muodostaa sadon jälkeen myös uusia rönsyjä, jotka poistetaan, kun ensimmäinen taimi rönsyssä on osittain juurtunut. Rönsyjä ei pidä poistaa liian aikaisin, sillä kasvi alkaa silloin kasvattaa kahta rönsyä yhden tilalle ja kukkanuppujen muodostuminen vähenee.

 

Mesimarja ja jalomaarain

Mesimarjaa on istutettava kahta lajiketta vierekkäin. Myynnissä on yleisimmin ‘Mespi’ ja ‘Pima’, molemmat kotimaisia lajikkeita. Mesimarja on kovat leviämään, mikä on huomioitava paikkaa valittaessa. Jalomaarain istutetaan samalla tavoin, sillä sekään ei tee marjoja ilman toisen lajikkeen siitepölyä. Myynnissä lajikkeet ‘Aura’ ja ‘Astra’.

 

Tyrni

Tyrni on niitä kasveja, joissa hedekukat ovat eri yksilössä kuin emikukat. Ilman lähekkäin istutettua hedekasvia emiyksilöt eivät tuota marjoja. Erikseen lajitellut hede- ja emiyksilöt ovat kalliita, mutta marjojen saanti on varmaa. Yksi hedekasvi voi pölyttää jopa 10 emikasvia. Erottelemattomista taimista voi saada yhtä hyvin marjoja, sillä siemenlisätyt taimet useampia hankittaessa sisältävät yleensä molempia yksilöitä.