Tuijat tulee suojata erityisesti kevättalven auringolta, joka kuivattaa neulasia silloin, kun maa on vielä jäässä eikä juuristo saa vettä. Suojaus aloitetaan myöhäissyksyllä ennen roudan tuloa ja pidetään paikoillaan helmikuusta huhtikuulle, kunnes maa on sulanut.
Käytä hengittävää varjostusverkkoa tai säkkikangasta, ei muovia tai tiiviitä peitteitä. Asenna kangas tukirakenteisiin niin, ettei se paina oksia vasten. Syksyn perusteellinen kastelu ja juuriston multaaminen auttavat kasvia kestämään talven kuivattavat olosuhteet. Voit myös hyödyntää kevyttä lumisuojaa, kunhan raskaita kinoksia ei kerry oksille.
Kartiotuija ja timanttituija ovat molemmat suosittuja aitakasveja, mutta niiden ulkonäkö ja kasvutapa eroavat selvästi. Kartiotuija kasvaa hieman rennommin ja leveämmällä muodolla, mikä tekee siitä nopeakasvuisen ja hyvin leikattavan vaihtoehdon perinteiseen näkösuoja-aitaan. Sen vihreä väri voi vaihdella hieman vuodenajan mukaan, ja se sietää hyvin muotoilua sekä erilaisia kasvupaikkoja.
Timanttituija puolestaan on selvästi kapeampi, tiiviimpi ja pystympi, minkä ansiosta se sopii erityisen hyvin siistiin ja moderniin pihaan. Sen värisävy on kirkkaan vihreä ja säilyy tasaisena läpi vuoden, ja kasvu on hillitympää kuin kartiotuijalla. Timanttituija valitaan usein silloin, kun halutaan mahdollisimman huoltovapaa, selkeälinjainen ja ryhdikäs aitakasvi.