Komposti omalle pihalle

Avokompostin tai lehtikompostin perustaminen omalle pihalle on helppoa ja todella järkevää. Lue vinkit oman kompostin perustamiseen ja hoitoon.

Haluatko lukea koko jutun vai etsitkö jotain tiettyä kohtaa? Hyppää suoraan seuraaviin kohtiin:

TÄRKEÄÄ PITÄÄ MIELESSÄ: KOMPOSTOINTI ON JÄRKEVÄÄ

Jokaisen kompostointia harkitsevan on syytä pitää mielessään yksi perusasia: Kompostin hankkiminen omalle pihalle on erittäin järkevää. Kompostointi on todella ekologista ja taloudellisesti järkevää, joten siihen kannattaa panostaa.

Kompostointi on loistava keino päästä paitsi eroon biojätteestä myös samalla palauttaa se takaisin luontoon. Kompostoinnissa syntyvä multa on nimittäin erittäin ravinteikasta ja sopii erinomaisesti pihaan ja puutarhaan.

Kompostoimalla voi myös säästää. Kun siirryt kompostin käyttöön, noin kolmannes syntyvästä jätteestä menee kompostoriin jäteastian sijaan. Tällöin myös jäteastioiden tyhjennysväli pitenee, mikä näkyy suoraan maksuissa.

KOMPOSTIN RAKENTAMINEN JA PERUSTAMINEN ON HELPPOA

Kun kompostia rakennetaan tai perustetaan, ensimmäisenä päätetään kompostin paikka. Hyvä paikka kompostille on sään osalta suojainen ja varjoisa paikka, mutta sen lisäksi on hyvä huomioida tila kompostin ympärillä. On helpompaa hoitaa ja tyhjentää kompostia, kun sen lähelle pääsee esimerkiksi kottikärryillä.

Kompostin sijainnissa on tärkeää huomioida myös etäisyydet. Naapurin tontinrajaan on jätettävä vähintään viisi metriä väliä, ellei naapurin kanssa ole muuta sovittu. Talousvesikaivoon ja vesialueeseen etäisyyden on oltava vähintään 15 metriä.

Tarkemmat ohjeet kompostin rakentamiseen löydät Marttojen sivuilta.

NÄIN PERUSTAT LEHTIKOMPOSTIN

Nainen täyttää lehtikompostia pudonneilla lehdillä syksyisessä maisemassa

Lehtikompostin perustaminen onnistuu helposti lehtikompostikehikon avulla. Kerää lehtikompostikehikkoon pudonneet ja haravoidut lehdet. Muista laittaa lehtikompostin pohjalle ilmankiertoa varten noin 10 cm oksia ja risuja.

Lehtikomposti kasataan kerroksittain. Jokaisen lehtikerroksen väliin tulee vuoron perään joko kompostimultaa tai puutarhamultaa sekä kompostiherätettä. Lehtikompostia kostutetaan haalealla vedellä. Lehtikompostin päällimmäiseksi tulee aina kasata noin 20 cm kerros lehtiä. Muista lopuksi suojata komposti esimerkiksi kannella.

Tarkat ohjeet lehtikompostin rakentamiseen löydät Marttojen sivuilta.

NÄIN RAKENNAT AVOKOMPOSTIN 

Avokomposti puutarhan takana. Kana kävelee avokompostin päällä

Rakenna avokomposti lähelle jätteiden syntypaikkaa; kasvimaan laidalle tai pihan perälle. Kompostin oikea paikka on suojainen, mutta ei pimeä katve. Älä perusta kompostia vettä keräävään painanteeseen. Pidä komposti mahdollisuuksien mukaan samalla paikalla vuodesta toiseen, jolloin lierot ja muut hajottajaeliöt ovat maassa aina toimintavalmiina.

Laita avokompostin pohjalle esim. haketta, kaislaa tai pieniä risuja turvaamaan kompostin ilmansaantia. Muista kuitenkin, ettei ilmava pohjakerros auta, jos teet itse kompostikasasta liian tiiviin. Kasaa komposti kuin täytekakku, ohuina noin 5 cm paksuina kerroksina pitäen mielessä kolme perussääntöä: kuohkeus, kosteus ja ravinteet. Vuorotellen kosteita, typpipitoisia ja karkeita, hiilipitoisia jätteitä.

Ripottele kerrosten väliin muutama lapiollinen multaa tai vanhaa kompostia. Ne auttavat kompostia sitomaan kosteutta ja tuovat kompostiin välttämätöntä pieneliökantaa. Lisää puutarhakompostiin typpeä vaikkapa kompostiherätteenä tai kanankakkana.

Mikäli jätteet ovat kuivia, kastele kompostia jo kasausvaiheessa. Valmista kompostia on vaikea saada kastumaan tasaisesti. Tee avokomposti riittävän suureksi, jotta se jaksaa pitää palamista yllä. Avokompostin sopiva leveys on 1,5– 2 m ja korkeus 1–1,5 m. Pituutta kasalla voi olla tarpeen mukaan.

Kun komposti on sopivan kokoinen, on hyvä peittää se noin 10 cm:n multa- tai turvekerroksella. Turvekerros vähentää kosteuden ja ravinteiden haihtumista kasasta. Loppusilaukseksi voit vielä peittää kasan noin 10 cm:n paksuisella heinä- tai olkipeitteellä, joka pitää kompostin pitkään lämpimänä.

Pitkävartisella kompostilämpömittarilla voit seurata kompostin lämpötilaa. Kun olet tehnyt kompostin oikein, tulisi sen muutamassa päivässä lämmetä vähintään +30 asteeseen. Ellei näin tapahdu, voit etsiä ratkaisua esimerkiksi Biolanin vianetsintäkaaviosta.

MIKÄLI LAITAT KOMPOSTIIN RIKKARUOHOJA, HUOMIOI SEURAAVAA:

Rikkaruohojen siemenet ja juurakot menettävät itävyytensä joutuessaan muutamaksi päiväksi vähintään +55 asteen lämpöiseen kompostiin. Eristämättömässä kompostissa tällainen lämpötila saavutetaan vain kompostin keskellä. Hautaa siis rikkaruohot aina kompostin keskelle, kuumimpaan paikkaan. Varminta olisi vielä kuivattaa rikkaruohot esim. mustan muovin päällä ennen eristämättömään kompostiin laittamista.

Avokompostin hoitoon kuuluu ennen kaikkea kosteuden tarkkailu. Varsinkin kesän helleaikoina komposti saattaa tarvita kastelua jopa viikoittain.

Avokompostin kypsymistä nopeuttaa, mikäli käännät sen kerran tai kahdesti vuodessa. Helpointa on kasata komposti uudelleen entisen paikan viereen. Käännä kompostin heikoimmin hajonneet pintaosat seuraavan kasan keskelle tasaisen kompostoitumisen varmistamiseksi. Kastele kompostia, mikäli se näyttää kuivalta.

- Avokomposti valmistuu 1–3 vuodessa.

NÄN HYÖDYNNÄT KOMPOSTIMULTAA

Kädet pitelevät kompostimultaa, jossa on matoja ja muita lahoittajia.

Lämpökompostorista tyhjennettävä komposti on yleensä puolikypsää ns. katekompostia. Katekomposti on väriltään tummaa, mutta vielä karkeaa. Kasvukauden aikana katekompostin voi levittää nimensä mukaisesti katteeksi maan pinnalle: puiden, pensaiden tai perennojen juurelle. Sopiva katekerroksen paksuus on 2–5 cm. Kate pitää maan kosteana ja vilkastuttaa maan pieneliöiden, etenkin lierojen, toimintaa.

LUE LISÄÄ KOMPOSTOINNISTA TAI KYSY APUA PUUTARHANEUVONNASTA

Mikäli kaipaat lisää apua kompostointiin liittyvissä asioissa, kysy lisää K-Raudan Puutarhaneuvonnasta. Lisää asiaa kompostoinnista löydät alla olevasta linkistä.

Oliko juttu hyödyllinen? Kyllä 16 Ei 0