50-luvun talon perustukset ja julkisivu
1950-luvun taloissa on yleensä kellari. Salaojitus voi puuttua eikä sadevesijärjestelmä välttämättä johda sadevesiä hallitusti pois perustusten läheltä. Routa-eristystä ei ehkä ole eikä kellarikerroksessa riittävää kosteudeneristystä.
Julkisivu 50-luvun taloissa oli yleensä puuverhous tai rappaus tai jopa niiden yhdistelmä. Puurakennusten uutuusjulkisivumateriaali oli mineriittilevy. Tällä vuosikymmenellä rakennettiin myös yksilöllisiä tiilitaloja, joissa saattaa vielä olla alkuperäinen rappaus.
60-luvun talon perustukset ja julkisivu
1960-luvun taloissa yleistyi matalaperustus. Vallitseva alapohjatyyppi oli vuosikymmenen lopulla maavarainen betonilaatta. Varhaisimmista perustuksista eristeet saattavat puuttua. Eriste voi sijaita laatat päällä tai kaksoislaattalattiassa kahden betonilaatan välissä. Matalissa taloissa otettiin käyttöön ulkoseinän ja alapohjan välisiltä kylmäsilloilta suojaamaan valesokkeli, joka on osoittautunut riskirakenteeksi.
1960-luvulla rakennettiin sekä tiilitaloja että tiilellä verhoiltuja puutaloja. Myös puuverhoillut ja rapatut julkisivut ovat yleisiä tämän vuosikymmenen taloissa.
Korjauskohteet 60-luvun talossa: Valesokkeli vaatii erityistä huomiota
Valesokkelin nimi tulee ulospäin näkyvästä noin 300 mm korkeasta betoniosasta. Valesokkeli on noin 70-80 mm paksu kuorirakenne, jonka takana ulkoseinän puurakenne on lähes tuulettumattomassa tilassa alttiina kosteusvaurioille.
Varaudu korjaamaan valesokkelirakenne
Valesokkelirakenne on tyypillisesti matalaperustusrakenne, jossa sisälattian pinta on lähellä maanpinnan tasoa. Sisälattia on usein tehty maanvaraisen betonilaatan päälle puukoolattuna sekä villaeristettynä (paksuudeltaan noin 150-200 mm). Puurakenne on voitu korvata EPS-eristeellä ja pintabetonilaatalla. Ulko- ja sisäseinien rakenteet tehtiin usein maanvaraisen laatan päälle.
Valesokkelirakenteen ongelmaksi muodostuu kapilaarisen kosteuden imeytyminen maanvaraiseen betonilaattaan. Kun kosteus imeytyy betonilaattaan, alkaa kosteus hiljalleen levitä yläpuolisiin rakenteisiin, esimerkiksi seinien alaosiin ja lattiarakenteisiin, ja mädännyttää ne.
Valesokkelirakenteen korjaus tehdään purkamalla seinä- ja lattiarakenteiden vaurioituneet osat. Yleensä tämä tarkoittaa sitä, että lattiat puretaan kokonaan pois ja korvataan kosteutta paremmin kestävällä rakenteella. Lattian lisäksi myös seinän alaosat puretaan vaurioituneilta osin, yleensä noin 500 mm korkeuteen asti ja korvataan kosteutta kestävällä rakenteella.
Ennen kuin valesokkelirakennetta korjataan, tulee korjaustyö suunnitella. Usein korjaustyö edellyttää myös ulkopuolisia korjauksia, kuten salaojien ja sadevesien ohjauksen toteuttaminen.
Salaojat on rakennettava tai uusittava
Salaoja on vedenkeruuputkisto, joka asennetaan hieman perustuksien alapuolelle. Salaojien tarkoituksena on pitää pohjaveden pinta riittävän alhaalla ja varmistaa lattian talon alapuolisen maan kuivana pysymisen.
Salaojien käyttöikä vaihtelee noin 30 vuodesta 50 vuoteen. Salaojan ympärys pitää olla hyvin vettäläpäisevää soraa. Salaojaputki kestää ikuisesti, mutta maa sen ympärillä tukkeutuu ajan saatossa, eikä enää siirrä vettä putkeen. Tämän vuoksi salaojat rakenteineen, sora, patolevyt, lämpö- ja routaeristeet tulee uusia kokonaisuudessaan.
Salaojien toimintaa seurataan keväisin ja suurten sateiden aikana tarkastuskaivojen kautta. Veden ei tulisi nousta putken sisällä juurikaan, vaan veden tulee virrata putkesta toiseen sujuvasti. Jos salaojaputkissa ei ole virtaavaa vettä, on se merkkinä siitä, ettei pohjaveden pinta nouse salaojien tasolle. Tämä on siis hyvä asia.
Radonmittaus kannattaa toteuttaa erityisesti riskialueilla
Radon on myrkyllinen kaasu maaperän kallio- ja sorarakenteessa. Radonin määrä vaihtelee aluettain ja Suomessa tiedetään alueet, joilla radon-kaasun määrä aiheuttaa erityisiä toimenpiteitä rakentamiseen.
Radon-kaasun mittaus suoritetaan kylmänä vuodenaikana mittalaitteella, joka kerää useiden viikkojen ajan tietoa kaasun määrästä.
Radon-alueilla rakennuksien alle asennetaan salaojaputkistot keräämään kaasua, joka johdetaan umpiputkella yleensä katolle. Putken päähän voidaan asentaa poistoimuri tehostamaan kaasun poistoa. Vanhoissa rakennuksissa voidaan kaivaa ulkopuolisia kaasunkeruukaivoja, jotka imevät maaperästä kaasua pois.
Puu- ja mineriittiverhouksen sekä puuosien kunto kannattaa tarkistaa
Julkisivun kunnon arvio ammattilainen. Puu- ja mineriittiverhoukset sekä puuosarakenteet kuuluvat yleensä rintamamiestaloihin. Alkuperäiset tuulettumattomat julkisivuverhoukset kannattaa uusia siinä vaiheessa, kun suunnitelmissa on päätetty korjata ja säilyttää rakennus.
Tarkista julkisivurappauksen kunto
Julkisivurappauksen kunnon arvioi aina ammattilainen. Rappauksen rapautuminen ja irtoaminen on yleisin syy uusintaan. Julkisivurappauksen uusiminen tehdään käytännössä aina vanhaa rappausta poistamalla tai päällystämällä rappaus jollain muulla julkisivumateriaalilla. Suunnitellusti vanhan rappauksen tilalle voidaan myös asentaa rapattua levyä.
Lisäeristä mahdollisen julkisivuremontin yhteydessä
Julkisivuremontin yhteydessä on hyvä tehdä sekä uusi ulkoverhous että lisäeristys. Katso kolme erilaista vaihtoehtoa ulkoverhouksen sekä lisäeristyksen tekoon ja katso esimerkkihinnat.
Kysy lisää remonttineuvonnasta tai lähimmästä K-Raudasta
70-luvun talon perustukset ja julkisivu
1970-luvulla maanvarainen betonilaatta oli yleisin perustamistapa. Betonilaatta eristettiin yleensä alapuolelta. 1970-luvun taloissa oli edelleen paljon valesokkeleita. Myös rinneratkaisut olivat suosittuja. Näissä taloissa on kellari.
Tiiliverhous oli erittäin suosittu julkisivu myös puurakenteisessa omakotitalossa. Räystäitä ei tasakattoisissa taloissa suosittu. Niiden tilalle rakennettiin korkeita laudoitettuja otsia. Tällä vuosikymmenellä rakennettiin toki edelleen myös puujulkisivuja. Vuosikymmenen alussa otettiin käyttöön höyrynsulku estämään kosteuden pääsyä rakennuksen sisäpuolelta seinärakenteeseen.
Korjauskohteet 70-luvun talossa:
Salaojat ja sadevesijärjestelmä on rakennettava tai uusittava
Vinkit salaojien rakentamiseen löydät artikkelin alusta. Kattosadevedet johdetaan omaan umpinaiseen viemäriverkostoon, joka johtaa sadevedet pois tontilta yleensä hulevesiviemäriin. Syöksytorvien alla on vedenkeruukaivot.
Rinneratkaisuissa kellarikerroksen ja perustusten vedeneristyksen parantaminen ja lisäeristäminen
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että salaojaremontin yhteydessä uusitaan sokkelin vedeneristys asentamalla esimerkiksi patolevyt. Patolevyn päälle voidaan asentaa pystyyn levyeriste ja vaakasuuntaan lähelle maanpintaa asennetaan routaeristelevytys noin 100-150 mm ja 1-1,2m leveydeltä. Sadevesijärjestelmässä on routaeristeet alla.
Puuosat, kuten ikkunat ja ovet, vaativat huoltoa
Tarkasta puuosien maalauksien kunto. Jos maali alkaa irtoamaan, on aika huoltomaalaukselle. Huoltomaalauksen ohjeet sekä kaikki muut maalausvinkit löydät täältä.
Muut korjauskohteet 70-luvun taloissa
- Varaudu korjaamaan valesokkelirakenne.
- Toteuta radonmittaus erityisesti riskialueilla.
- Tarkista julkisivurappauksen kunto.
- Lisäeristä mahdollisen julkisivuremontin yhteydessä
Näiden korjauskohteiden tarkemmat ohjeet löydät artikkelin alusta osana 60-luvun talojen korjauskohteet -osiota.
Kysy lisää remonttineuvonnasta tai lähimmästä K-Raudasta
80-luvun talon perustukset ja julkisivu
1980-luvun taloissa on tyypillisesti matalaperustainen antura, jonka päällä on kolmen - neljän kevytsoraharkon korkuinen sokkeli. 1980-luvun taloissa pahimmat kosteusvauriot ovat syntyneet usein puutteellisen salaojituksen ja sadevesien ohjauksen tai kapillaarikatkon puutteen vuoksi. Myös alapohjan kaksoisbetonilaatta on osoittautunut riskirakenteeksi. Joissakin vuosikymmenen taloissa käytettiin valesokkelia.
Korjauskohteet 80-luvun talossa:
- Varaudu korjaamaan valesokkelirakenne
- Salaojat ja sadevesijärjestelmä on rakennettava tai uusittava
- Rinneratkaisuissa kellarikerroksen ja perustusten vedeneristyksen parantaminen ja lisäeristäminen
- Toteuta radonmittaus erityisesti riskialueilla
- Tarkista julkisivurappauksen ja puuverhouksen kunto
- Lisäeristä mahdollisen julkisivuremontin yhteydessä
Näiden korjauskohteiden yksityiskohtaisemmat ohjeet ja vinkit löydät artikkelin alusta.
90-luvun talon perustukset ja julkisivu
1990-luvulla rakennettiin monenlaisia kattoja. Kattomuotona aumakaton ohella yleistyy harja- ja aumakaton yhdistelmä. Vuotavia tasakattoja korjattiin harjakatoiksi. Talotekniikan kehittyminen johti myös läpivientien lisääntymiseen katolla. Kattoikkunoita asennettiin paljon. Kattomateriaalina yhdeksänkymmenluvulla rakennetuissa taloissa voi olla bitumikermi, pelti-, kuitusementti- tai betonitiili. Vuosikymmen oli teräsmuotolevyjen ja betonikattotiilen kilpailua suosiosta. 1990-luvun kuitusementtilaatoissa ei enää ole asbestia.
Korjauskohteet 90-luvun talossa:
- Tarkistuta bitumikermi- ja kuitusementtikatteiden kunto. Pyydn puolueeton ammattilainen tekemään katon katsastus.
- Varmista kattorakenteen tuulettuvuus ammatttilaisen kanssa.
- Vuosittaisten katon kunnon tarkastusten yhteydessä tarkastetaan kattoturvatarvikkeiden kiinnitys ja riittävyys sekä läpivientien tiiveys.
Kysy lisää remonttineuvonnasta tai lähimmästä K-Raudasta
2000-luvun talon perustukset ja julkisivu
2000-luvun talojen perustukset toteutettiin maanvaraisella lattialla tai tuulettuvalla alapohjalla. Myös kellarillisia perustuksia on tehty paljon. Hyvän rakennusmaan niukkuuden vuoksi erityisesti etelän rannikkoseuduilla on voitu huonosti kantavilla mailla joutua turvautumaan myös paalutukseen.
Korjauskohteet 2000-luvun talossa:
- Selvitä tarvittaessa perustusten kosteusvaurioiden syy. Muista, että vain ammattilainen osaa selvittää kosteusvaurion syyt ja seuraukset.
- Tarkasta salaojituksen ja sadevesijärjestelmän kunto ammattilaisen kanssa.
- Varaudu julkisivun osalta puuverhouksen ja puuosien huoltamiseen ainakin maalaamalla.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Kysy mitä vain remontoinnista Remonttineuvonnastamme.
Lämmitys ja ilmanvaihto eri ikäisissä taloissa, katso korjausvinkit.