K-Rauta-hero-banner
Artikkelit

Lämmitys ja ilmanvaihto eri ikäisissä taloissa - korjausvinkit

Eri vuosikymmenien taloissa lämmitys ja ilmanvaihto on toteutettu eri tavalla. Katso miten voit parantaa talon lämmitystä ja sitä kautta energiatehokkuutta.

lammitys-ja-ilmanvaihto-k-rauta-ak1

Varaavat takat ovat erinomainen keino parantaa talon lämmitystä. Tutustu takkojen ja tulisijojen valikoimaan.

Lämmitys ja ilmanvaihto 50-, 60- ja 70-luvun talossa

1950-, 1960 ja 1970-luvun taloissa oli usein öljy- tai puukattila ja lämmönjakotapana vesikertoiset patterit. Kattila on yleensä jo kertaalleen uusittu. Yli 20 vuotta vanha öljylämmityskattila kannattaa usein jo uusia. Öljypolttimen elinkaari on noin 15-20 vuotta. Hyviä vaihtoehtoja ovat lämpöpumppu- ja hybridijärjestelmät.

1970-luvun taloissa voi olla lämmönjakojärjestelmänä käytössä Valmet Kotilämpö –ilmalämmitysjärjestelmä. Järjestelmässä on samassa ilmanvaihtolaite ja kiertoilmapuhallin, joka puhaltaa lämpimän ilman lattiarakenteissa kulkevaan kanavistoon. Sieltä lämmin ilma siirtyy lattiatasosta lämmittämään huoneilmaa. Nämä laitteen alkavat olla tiensä päässä. Laitteistolle on olemassa uusi, korvaava laite, esimerkiksi Vallox Aito Kotilämpö- ilmalämmityskone. Laite valmistetaan Loimaalla samassa tehtaassa, jossa alkuperäisiä Valmetin Kotilämpö-koneita tehtiin. Näin siis vanha laite korvataan uudella nykyaikaisella koneella.

Korjauskohteet 50-, 60- ja 70-luvun talon lämmityksessä:

Päivitä lämmitysjärjestelmä

Lämmitysjärjestelmän uusimisessa putkistot ja laitteet vaihdetaan kestäviin ja energiatehokkaampiin vaihtoehtoihin, esimerkiksi lämpöpumpputekniikaksi.

Harkitse koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän asentamista remontin yhteydessä

Koneellisella ilmanvaihdolla tarkoitetaan ratkaisua, jossa ilma puhalletaan koneellisesti poistopuhaltimen kautta ulos. Koneellinen ilmanvaihto vaatii useita korvausilmaventiilejä asuintiloihin, eikä järjestelmä ole järin enrgiatehokas.

Lämmön talteenottavilla laitteilla saavutetaan parempi ilmanvaihto, koska sisään- ja ulospuhallus tapahtuu koneellisesti. Poistoilmasta otetaan hukkalämpö talteen koneen sisällä ja lisätään se tuloilmaan. Järjestelmä vaatii putkiston tulo- ja poistoilmalle.

Jos haluat vieläkin energiatehokkaamman järjestelmän, valitse poistoilmalämpöpumppu. Poistoilmalämpöpumppu ottaa hukkalämmön talteen ja lämpö siirretään käyttöveteen.

Remontoidessa varmista ilmanvaihdon riittävyys

Suunitteluohjeen mukaan asunnon ilman on vaihduttava kerran kahdessa tunnissa. Eli esimerkiksi 71 m2 asunnossa, jonka tilavuus on 177,5 m3, riittävä ilmanvaihto lasketaan seuraavalla kaavalla: uutta ilmaa tarvitaan n.90 m3 tunnissa, eli noin 25 litraa sekunissa. Yksi henkilö tarvitsee raitista ilmaa noin 8-10 litraa sekunissa, eli noin 15 000 litraa vuorokaudessa.

Suunnittele riittävä ilmanvaihto asiantuntijan kanssa

Keskustele remontin suunnitteluvaiheessa ilmanvaihdon riittävyydestä IV-suunnittelijan kanssa. Hyvin vanhojen talojen kohdalla myös perinnerakentamisen asiantuntijan kanssa. Oikeiden asiantuntijoiden löytäminen voi olla joskus haastavaa. Kannattaa siis aina ensimmäisenä olla yhteydessä lähimpään K-Rautaan. Asiantuntijamme osaavat varmasti auttaa sinua löytämään tarvitsemasi asiantuntijat.

Muista asentaa raitisilmaventtiilit julkisivuremontin yhteydessä.

Kysy lisää remonttineuvonnasta tai lähimmästä K-Raudasta

Lämmitys ja ilmanvaihto 80-luvun talossa

1980-luvulla omakotitaloon valittiin yleensä hankintakustannuksiltaan edullinen ja vaivaton suorasähkölämmitys. Monissa tämän vuosikymmenen taloissa on koneellinen poistoilmanvaihto. Siinä käytetty ilma poistetaan puhaltimen avulla ja korvausilma otetaan ulkoilmaventtiilien tai ikkunarakojen kautta. Ongelmana on huono energiatehokkuus ja varsinkin pakkassäässä kuiva sisäilma sekä vedontunne.

Korjauskohteet 80-luvun talon lämmityksessä:

1980-luvun taloissa voi olla lämmönjakojärjestelmänä käytössä Valmet Kotilämpö –ilmalämmitysjärjestelmä. Järjestelmässä on samassa ilmanvaihtolaite ja kiertoilmapuhallin, joka puhaltaa lämpimän ilman lattiarakenteissa kulkevaan kanavistoon. Sieltä lämmin ilma siirtyy lattiatasosta lämmittämään huoneilmaa. Nämä laitteen alkavat olla tiensä päässä. Laitteiston voi korvata esimerkiksi Vallox Aito Kotilämpö- ilmalämmityskoneella.

Kysy lisää remonttineuvonnasta tai lähimmästä K-Raudasta

Lämmitys ja ilmanvaihto 90-luvun talossa

Monissa tämän aikakauden taloissa on jo koneellinen ilmanvaihto ja lämmöntalteenotto. Talossa saattaa olla myös poistoilmalämpöpumppu, joka huolehtii myös rakennuksen ilmanvaihdosta.

Korjauskohteet 90-luvun talon lämmityksessä:

Lämmöntalteenottojärjestelmän mahdollinen uusiminen

LTO:n (eli lämmöntalteenoton) teho ei aina vastaa nykystandardeja, joten laajemman energiaremontin yhteydessä kannattaa selvittää uusimismahdollisuudet. Uusimisen tarve tulee ajankohtaiseksi, kun nykyinen järjestelmä kuluttaa kohtuuttomasti energiaa ja silti kodin ilmanlaatu on huono.

LTO-laitteiden uusiminen ja päivityksen tuoma energiansäästö voidaan laskea jo suunnitteluvaiheessa. Tämä mahdollistaa eri järjestelmien vertailemisen keskenään. Näin saadaan valittua energiataloudellisesti paras vaihtoehto.

Uudet ja energiatehokkaammat laitteet saadaan asennettua helposti vanhojen laitteiden tilalle, sillä kanavat ovat jo valmiina. Vanhan LTO-laitteen tilalle voidaan asentaa myös poistoilmalämpöpumppu, joka siirtää hukkalämmön poistoilmasta käyttöveteen. Tämä mahdollistaa vanhan sähköisen vesivaraajan poistamisen kokonaan käytöstä. Usein poistoilmalämpöpumppu asennetaan vanhan vesivaraajan paikalle, joten uutta tilaa ei tarvitse miettiä.

Täydennä lämmitysjärjestelmää

Sähkölämmitystalossa lämmitysjärjestelmää kannattaa täydentää ilmalämpöpumpuilla tai varaavilla tai lämpöä luovuttavilla takoilla.

Muista myös harkita koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän asentamista, jos sellaista ei vielä ole.

Kysy lisää remonttineuvonnasta tai lähimmästä K-Raudasta

Lämmitys ja ilmanvaihto 2000-luvun talossa

2000-luvun talossa on usein lämmönlähteenä kaukolämpö tai maalämpö. Erilaiset hybridijärjestelmät ovat yleistyneet. Lämpöä voidaan vesikiertoiseen lämmönjakojärjestelmään ottaa myös suoraan auringosta tai hyödyntää ilmasta veteen lämpöpumppuja. Myös pelletti- ja hake- ja puukattiloita asennetaan edelleen. 2000-luvun taloissa yleensä jo koneellinen ilmanvaihto ja lämmöntalteenotto. Talossa saattaa olla myös poistoilmalämpöpumppu, joka huolehtii myös rakennuksen ilmanvaihdosta.

Korjauskohteet 2000-luvun talon lämmityksessä:

Huolla, säädä ja tarkkaile

2000-luvun taloissa lämmitysjärjestelmät alkavat olla kokonaisuudessaan hyvällä tasolla, joten laitteiden huolto ja säätö korostuvat. Tärkeää on myös muuttaa tarvittaessa elämäntapaa vähemmän energiaa kuluttavaksi esimerkiksi huonelämpötiloja alentamalla sekä tarkkailemalla lämpimän käyttöveden kulutusta.

Täydennä hybridijärjestelmää

Vesikiertoiseen lämmönjakojärjestelmään liitettyä hybridijärjestelmää voidaan täydentää. On kuitenkin tärkeä muistaa, että järkeviä pitkän aikavälin toteutuksia voidaan tehdä vain järkevästi tehtyjen suunnitelmien sekä laskelmien kautta. Liian monimutkaisia hybridijärjestelmiä ei kannata asentaa, sillä niiden huolto- sekä säätötoimenpiteet syövät hyötyä merkittävästi.

Muita tapoja parantaa 2000-luvun talojen lämmitystä

Kysy lisää remonttineuvonnasta tai lähimmästä K-Raudasta

lammitys-ja-ilmanvaihto-k-rauta-ak2

Ilmanvaihto kannattaa pitää ajantasalla. Ilmalämpöpumput ovat erinomainen keino talon lämmitykseen.

Asiantuntijan vastauksia ilmanvaihtoon liittyen

Kysymys: 1.) Meidän talosta ei löydy korvausilmaventtiilejä. Poistoilmaventtiilejä löytyy kylpyhuoneesta ja saunasta. Tarviiko niitä asentaa, jos ilma ei tunnu tunkkaiselta? Kuinka paljon ne vaikuttaa 180 neliöiseen suorasähkölämmitteiseen talon sähkönkulutukseen?

Vastaus: Hyvä ja toimiva ilmanvaihto on terveellisen ja raikkaan sisäilman perusedellytys. Voit tutustua aiheeseen tarkemmin Allergia- ja Astmaliiton sekä Hengitysliitto Helin sisäilmaoppaaseen linkin takaa.

Kysymyksestä päätellen talossasi lienee painovoimainen ilmanvaihto. Siinäkin järjestelmässä puhtaan sisäilman edellytyksenä on, että säädettävät lautasilmaventtiilit poistettavalle ilmalle ovat:

  • keittiössä
  • vessassa
  • kylpy-/pesuhuoneessa
  • saunassa
  • vaatehuoneessa ja
  • varastossa

ja, että säädettävät korvausilmaventtiilit ovat:

  • olohuoneen
  • kaikkien makuuhuoneiden
  • takkahuoneen ja
  • työhuoneen ulkoseinässä tai ikkunan karmissa.

Ilmanvaihdon parantaminen saattaa lisätä jonkin verran energiankulutusta, mutta ensimmäiseen kappaleeseen viitaten ilmanvaihdon tehostaminen on tarpeen. Kun pidät sisälämpötilat sopivina, suosituksen mukaan oleskelutiloissa 21-22 °C, makuuhuoneissa 18-20 °C, varastossa 12 °C ja autotallissa 5 °C, niin silloin energiankulutus ja sisäilman laatu ovat tasapainossa.

Tervetuloa K-Rautaan juttelemaan lisää. Varaa maksuton aika asiantuntijalle lähimpään K-Rautaan.

Kysymys: 2.) Jos talo onkin ilmanvaihdoltaan lievästi ylipaineinen. Milloin alkaa näkyä mahdolliset ongelmat, jos alkavat?

Vastaus: Miksi talossasi on lievästi ylipaineinen ilmanvaihto ja mikä on ilmanvaihtojärjestelmä? Voiko ylipaineisen ilmanvaihdon syyn poistaa?

On olemassa kolme tekijää, jotka vaikuttavat rakennuksen painesuhteisiin:

  • ilmanvaihto
  • ilman lämpötilaerot (savupiippuvaikutus)
  • tuuli

Sisäilmassa on aina kosteutta ja epäpuhtauksia. Kun sisällä on ylipainetta, ne pyrkivät poistumaan rakenteisiin – erityisesti yläpohjaan ja ulkoseiniin. Riippuu paljon myös siitä, kuinka ilmatiiviitä rakenteiden sisäpinnat ovat. Joka tapauksessa kosteutta ja epäpuhtauksia pääsee aina rakenteisiin alkaen tiivistyä ja kerääntyä niiden sisään. Jos ilmavuodot ovat suuria ja pitkäaikaisia, on vaarana kosteus- ja homevaurioiden syntyminen. Vauriot eivät synny eivätkä näy heti, mutta vuosien varrella kyllä. On parempi tehdä korjaukset talossa ajoissa kuin liian myöhään.

Kysymys: 3.) Paljonko säästäisi, jos rakennuksen tilavuus on noin 1 000 m3 ja poistoilma kierrätettäisiin poistoilman lämmöntalteenottokoneen kautta, jonka hyötysuhteeksi ilmoitetaan 50 %? Nykyinen ilmanvaihtokone poistaa ilman suoraan ulos. Koneen teho on noin 1 350 m³/h.

Esimerkki: Oletetaan, että rakennus sijaitsee Helsingissä. Jos rakennuksessa olisi ns. 0,5 kertainen ilmanvaihto, niin ilmamääräksi voisi arvioida 139/125 l/s (iv-koneen kautta poistoilmavirta/tuloilmavirta).

Koko ilmanvaihdon tarvitsema energiamäärä ilman lämmöntalteenottoa on 22 173 kWh/vuosi.

Esimerkiksi VALLOX 200 -koneella saavutettu energiansäästö on 14 481 kWh/vuosi, jolloin ilmanvaihdon kokonaisenergiakulutukseksi jää 7 692 kWh/vuosi. Koko tilan ilmanvaihdon vuosihyötysuhde on 65,3 %.

Melkoisesta energiansäästöstä on siis kyse ilmanvaihdon tehostamisessa.

Tutustu K-Raudan ilmanvaihtotuotteisiin!

Kysymys: 4.) Onko ilmanvaihtokanavien nuohouksesta ja säätämisestä hyötyä?

Vastaus: Ilmanvaihtokanavat on hyvä nuohota omakotitaloissa 5-10 vuoden välein. Se takaa ilmanvaihtojärjestelmän paremman toimivuuden.

Nuohoaminen ja ilmanvaihtojärjestelmän säätäminen parantavat mm. sisäilman laatua ja energiatehokkuutta sekä paloturvallisuutta. Kanavien nuohoaminen ja järjestelmän säätö ovat ammattilaisen työtä.

Sen sijaan ilmanvaihtokoneen suodattimet voit vaihtaa omatoimisesti koneen valmistajan antamien kirjallisten ohjeiden mukaan. Ilmanvaihtokoneen suodattimet tulee puhdistaa tai vaihtaa vähintään 2 kertaa vuodessa, ennen kesää ja kesän jälkeen. Lisää asiaa hyvästä sisäilmasta Hengitysliiton sivulta.

Tutustu K-Raudan suodatinvalikoimaan.

Kysymys: 5.) Voiko painovoimaista ilmanvaihtoa parantaa?

Vastaus: Painovoimainen ilmanvaihto perustuu lämpötilaeroista syntyviin paine-eroihin rakennuksen sisällä ja ulkona. Kun lämmin ilma nousee ylös esimerkiksi hormeja pitkin, on tilalle sisätiloihin saatava hallitusti uutta korvausilmaa.

Talvella painovoimainen ilmanvaihto toimii paremmin ja kesällä huonommin, jolloin lämpötilaeroa sisällä ja ulkona ei välttämättä ole.

Lukuisissa vanhemmissa omakotitaloissa tämä on edelleenkin ainoa ilmanvaihtotapa.

Painovoimaistakin ilmanvaihtoa voidaan parantaa. Tarkista, että korvausilmaventtiilit löytyvät talon olo- ja makuuhuoneista, takkahuoneesta ja työhuoneesta. Venttiilit voivat olla ulkoseinissä tai ikkunoissa. Jos venttiileitä ei ole tai niitä on liian vähän, asenna ne heti. Korvausilmaventtiileistäkään ei ole apua, jos ne ovat kiinni tai tukittu. Hyvä keino edistää huoneiden välistä ilmanvaihtoa ovat väliovien alareunassa olevat oviraot.

Myös poistoilmaventtiileitä tulee olla riittävästi. Seuraavat huonetilat edellyttävät niitä: sauna, pesu- ja kylpyhuone, vessa, keittiö ja varasto. Venttiilit voivat sijaita seinän yläosassa tai katossa. Monta kertaa erityisesti talveksi venttiilit tukitaan. Näin ei pidä toimia. Pidä ne aina auki ja puhtaina.

Tervetuloa K-Rautaan tutustumaan erilaisiin ilmanvaihdon venttiili- ja säleikkövaihtoehtoihin!

Asiantuntijan vastauksia lämmitykseen liittyen

Kysymys: 1.) Miksi esimerkiksi ilmalämpöpumpun ulkoyksikköä ei voi laittaa rintamamiestalon kellariin, missä olisi aina plus 10 ja hyötysuhde iso myös 30 pakkasella?

Vastaus: Älä sijoita ilmalämpöpumpun ulkoyksikköä mihinkään suljettuun tilaan ongelmien välttämiseksi. Ilmalämpöpumppu tarvitsee toimiakseen paljon ilmaa, noin 1 000 m³/h. Ilmankierron tulee olla vapaata ja esteetöntä.

Motiva ohjeistaa ulkoyksikön sijoittamista mm. seuraavasti: "Jos ulkoyksikkö on suljetussa tilassa, se jäähdyttää lämmityskäytössä tilan nopeasti ja laite menettää hyötysuhdettaan. Lisäksi voi tulla ongelmia kosteuden, huurteen tai jään kanssa." Kannattaa lukea alla olevan linkin takaa Motivan ohje kokonaan. Siinä on paljon hyvää tietoa ilmalämpöpumpun käytöstä.

Takapihalla ulkoyksikkö herättää yleensä vähiten huomiota. Tervetuloa K-Rautaan tutustumaan ilmalämpöpumppuihimme!

Kysymys: 2.) Joko nykyisillä kaukolämmön hinnoilla kannattaa harkita lisälämmönlähteitä omakotitaloon, ilmalämpöpumppua tai varaavaa tulisijaa?

Vastaus: Kaukolämmön hinnat vaihtelevat paikkakunnittain melko paljon. Sama koskee myös eri lämpölaitosten ympäristö- ja ilmastovaikutuksia.

Ilmalämpöpumppu on helppo ja edullinen asentaa lisälämmönlähteeksi. Se kannattaa asennuttaa kaukolämpötaloonkin.

Jos haluat rakentaa varaavan tulisijan taloon jälkikäteen, on ensin tutkittava, onko se teknisesti mahdollista. Ainakin seuraavat asiat on selvitettävä:

Löytyykö tulisijalle sopiva ja turvallinen tila? Tulisijan perustus, onko kivirakenteinen, riittävän vankka ja liikkumaton? Onko palomuuri ja hormi mahdollista rakentaa kaikkien palomääräysten mukaan? Jos tekniset edellytykset täyttyvät, on mahdollista edetä. Varaavan takan rakentaminen on selvästi hinnakkaampi vaihtoehto kuinilmalämpöpumpun asentaminen. Takkavalikoima on laaja ja hintahaarukka suuri.

Tervetuloa K-Rautaan tutustumaan ilmalämpöpumppuihin ja takkavalikoimaamme!

Kysymys: 3.) Onko ilmalämpöpumpulla viilentäminen kallista?

Vastaus: Ilmalämpöpumpulla voidaan sekä lämmittää että viilentää. Parhaimmillaan ilmalämpöpumppu on lämmitettäessä syksyllä ja keväällä. Talvella, kun pakkasta on -15-20 °C, sähkön kulutus alkaa olla rahassa samaa luokkaa kuin pumpun tuottama lämpöhyöty. Hyötysuhde laskee liian alas.

Jos kuumana kesänä haluaa viilentää omakotitaloa, saattaa käydä niin, että talven aikana lämmityksessä syntynyt rahallinen säästö hupenee viilentämiseen eikä välttämättä edes riitä. Kyse on silloin asumismukavuuden lisäämisestä. Mieti, oletko valmis maksamaan?

Tervetuloa K-Rautaan tutustumaan ilmalämpöpumppuvaihtoehtoihin.

Kysymys: 4.) Mikä on vesikiertoinen takka?

Vastaus: Vesikiertoinen takka on tulisija, jossa takan sisällä on lämmönsiirtimet. Siirtimien avulla voidaan palamisesta syntyvää energiaa siirtää vesivaraajaan.

Vesikiertoinen takka on osa muuta talon lämmitysjärjestelmää, mutta sitä voidaan hyödyntää myös lämpimän käyttöveden tuottamisessa. Järjestelmä ei muuta tulisijan lämmitystapaa, vaan takkaa voidaan käyttää normaalin käyttöohjeen mukaan.

Vesikiertoisella takalla on mahdollista pienentää huomattavasti ostoenergian kustannuksia. Vesikiertoinen takka sopii uudisrakentamiseen. Silloin kannattaa hankkia hybridivaraaja.

Myös saneerauskohteisiin vesikiertoinen takka on mahdollista asentaa, jos talossa on jo vesikiertoinen lämmitys ja varaaja. Yhteensopivuus on varmistettava LVI-suunnittelijalta.

Tervetuloa K-Rautaan tutustumaan tuotevaihtoehtoihin ja suunnittelupalveluihimme. Tutustu tulisijoiden valikoimaan.

Kysymys: 5.) Saako puun poltolla energian ja ympäristön säästöä omakotitalossa?

Vastaus: Suomessa on lähes 3 milj. tulisijaa, vaikka kyseessä on useimmiten toissijainen lämmitysmuoto. Tulisija on erinomainen varalämmönlähde myös pitkien sähkökatkosten aikana kuten viime aikojen myrskyt ovat hyvin osoittaneet. Tulisija on lisäksi lämmin tunnelmanluoja.

Sähkölämmitteisessä omakotitalossa on mahdollisuus korvata esimerkiksi varaavalla takalla lämmitysenergiasta talvipakkasilla jopa 50 %. Rahaa säästyy, vaikka ostaisit vielä polttopuutkin markkinahintaan. Samansuuntaisia hintavaikutuksia puun käytöllä lämmityksessä on mm. öljyn ja kaukolämmön kanssa.

Puu on uusiutuva, kotimainen polttoaine. Puun poltto ei voimista ilmastonmuutosta, vaikka siitä syntyy terveydelle haitallisia pienhiukkasia ja ilmansaasteita. Niihin on mahdollista vaikuttaa omilla toimenpiteillä polttamalla tulisijoissa vain kuivaa puuta oikein. Tulisija ei ole myöskään jätteiden polttolaitos.

Kysymys: 6.) Kannattaako ilmalämpöpumpun asentaminen öljylämmitteiseen omakotitaloon? Aihe: Lämmitys

Vastaus: Ilmalämpöpumppu on parhaimmillaan talossa, jossa on suora sähkölämmitys ilman tulisijaa.

Lämmitysöljyn hinnan nousu ja vaihtelut sekä ympäristökysymykset panevat miettimään korvaavia lämmitysvaihtoehtoja erityisesti silloin, kun kattila, poltin tai öljysäiliö alkavat tulla uusimisvaiheeseen.

Öljyn säästö on tapauskohtainen eikä yhtä oikeaa vastausta ole. Säästö riippuu talosta sekä asumistottumuksista. Käytännön kokemukset ovat osoittaneet, että säästöä öljyn kulutuksessa syntyy öljylämmitystä ja ilmalämpöpumppua yhdessä oikein käyttäen. Öljyn kulutuksen pieneneminen on myös ympäristöteko.

Tutustu K-Raudan ilmalämpöpumppujen valikoimaan.

Kysymys: 7.) Onko aurinkoenergiasta hyötyä ja tuleeko säästöä? Tarvitaanko lupia?

Vastaus: Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää Suomessa helmikuusta marraskuuhun, parhaiten huhti-syyskuussa. Lämpöä tuotetaan aurinkokerääjillä ja sähköä aurinkopaneeleilla. Aurinkosähköä hyödynnetään tällä hetkellä lähinnä silloin, kun ei ole mahdollisuutta liittyä kiinteään sähköverkkoon esim. kesämökeillä ja saaristossa. Aurinkokeräinten käyttö on vielä vähäistä.

Aurinkopaneeleilla on mahdollista tuottaa sähköä niin, että se riittää mökillä valaistukseen ja muutamalle pienelle sähkölaitteelle. Tällöin kaikki lamput ja laitteet on syytä valita energiapiheiksi. Aurinkosähkö ei riitä isompiin ja kuumeneviin sähkölaitteisiin. Hyvä varavoimala on bensiini- tai dieselkäyttöinen aggregaatti.

Aurinkosähköä on mahdollista käyttää 12 tai 230 voltin jännitteillä. Jälkimmäiseen tarvitaan invertteri. Aurinkosähköjärjestelmä on lähes huoltovapaa, kunhan varmistat, että akut lataantuvat myös sydäntalvella. Kaikki sähköä kuluttavat laitteet on syytä kytkeä pois päältä talven ajaksi. Jos akut eivät pääse lataantumaan talvella, on mahdollista, että ne menettävät varauskykynsä pysyvästi. Aurinkopaneeleille myyjä antaa yleensä 25 vuoden takuun.

Pienimuotoisen aurinkosähköjärjestelmän hankkimisessa on investointikustannukset, ei huoltokustannuksia juurikaan. Mökkipaikkakunnilla paneeleiden asentaminen ei yleensä vaadi lupaa. Jos kaupunkitaajamiin omakotitaloihin on tarkoitus asentaa suurempia lämmitysjärjestelmiä, on luvan tarpeellisuus syytä tarkistaa rakennusvalvontaviranomaiselta.

Katso lisää asiaa aurinkoenergiasta ja K-Aurinkovoimalasta, joka sopii kotiin ja mökille.

Asiantuntijan vinkit lämmitykseen ja ilmanvaihtoon

Kysy lisää remonttineuvonnasta ja lue lisää talon lisäeristyksestä.

lammitys-ja-ilmanvaihto-k-rauta-ak3

Rakennus- ja asennustyöt sujuvat ammattilaisen kanssa. Tutustu K-Raudan palveluihin.

Anna K-Raudan ammattilaisten auttaa

Jos kaipaat apua lämmityksen tai ilmanvaihdon korjauksessa tai järjestelmän uusimisessa, K-Raudan asiantuntijat ovat apunasi. Voit halutessasi ottaa yhteyttä Remonttineuvontaan. Kaikki palvelumme löytyvät täältä.

Katso myös lämmöneristys eri ikäisissä taloissa ja korjausvinkit sekä ikkunat ja ovet eri-ikäisissä taloissa – korjausvinkit