K-Rauta-hero-banner
Artikkelit

Lämmöneristys eri ikäisissä taloissa – korjausvinkit

Eristeet kuntoon! Tutustu eri-ikäisten, eri vuosikymmeninä rakennettujen talojen lämmöneristysmateriaaleihin. Katso myös vinkit parempaan eristykseen.

lammoneristys-eri-ikaisissa-taloissa-k-rauta-ARTIKKELI

Lämmöneristys 50-luvun talossa

1950-luvulla rakennetuissa taloissa käytettiin eristeenä käytettävissä olevia materiaaleja, yleisimmin sahan- ja kutteripurua. Seinien eristepaksuus on ollut noin 100 mm, mutta se on yleensä jo ajat sitten painunut. Yläpohjassa on sahanpurua tai kutteria, alunperin 250-300 mm.

Lämmöneristys 60-luvun talossa

1960-luvulla rakennetuissa talossa yläpohjan eristeenä saattaa olla vielä sahanpurua. Vuosikymmenen kuluessa alettiin käyttää enemmän mineraalivillaeristeitä. Yläpohjassa voi olla 200 mm eristettä, ulkoseinissä 100 mm ja alapohjassa 50 mm.

Lämmöneristys 70-luvun talossa

1970-luvun alkuvuosien talot ovat huonommin eristettyjä kuin energiakriisin jälkeen rakennetut talot. Yläpohjan eristevillapaksuus on ennen energiakriisiä rakennetuissa taloissa 150-200 mm, myöhemmin 200-250 mm. Eristepaksuus julkisivuissa on 150 mm, alapohjassa on 50-100 mm.

Korjauskohteet 50-, 60- ja 70-luvun talon lämmöneristyksessä:

Varaudu lisäämään lämmöneristettä kaikkialle.

Lämmöneristys 80-luvun talossa

1980-luvulla omakotitalojen yläpohjan eristekerroksen paksuus on ollut alunperin jo 250-300 mm, usein puhallusvillaa. Julkisivuissa villaeristekerroksen paksuus on 150-200 mm.

Lämmöneristys 1990-luvun talossa

1990-luvun omakotitalojen yläpohjassa on alunperin ollut puhallusvillaa 250-300 mm. Julkisivuissa villaeristekerroksen paksuus on 150-200 mm.

Korjauskohteet 80- ja 90-luvun talon lämmöneristyksessä:

  • Varaudu lisäämään lämmöneristettä ainakin yläpohjaan, vähintään 500 mm:iin saakka.
  • Julkisivun lisäeristys kannattaa tehdä julkisivuremontin yhteydessä.
  • Ulkoseinien lisälämmöneristys voidaan toteuttaa kivijulkisivuisissa taloissa myös sisältä käsin ohuilla eristyslevyillä.

Lämmöneristys 2000-luvun talossa

2000-luvun omakotitalojen yläpohjassa on 450-500 mm puhallusvillaa tai 190 – 300 mm polyuretaanieristettä ja seinissä 250–300 mm eristevillaa tai 120 – 170 mm polyuretaanieristettä. Rossipohjassa on villaa 350-400 mm ja maanvaraisessa lattiassa polystyreeniä 200 mm.

Korjauskohteet 2000-luvun talon lämmöneristyksessä:

  • Voit lisätä yläpohjan eristepaksuutta.
  • Kannattaa panostaa rakenteiden tiiveyden parantamiseen, jos sisällä tuntuu vetoa tai lämpövuotoja havaitaan. Kylmäsiltoja on voinut syntyä rakennusvirheiden seurauksena.

Asiantuntijan vastauksia talon eristykseen liittyen

Kysymys: 1.) Olisi tällainen 90-luvulla rakennettu rivitalo kyseessä ja päätyasunto, johon on tehty laajennus yläkertaan. Olen asunut tässä vasta yhden talven ja nyt jo hirvittää, sillä kylmä on. Sähkölämmitys ja lattiat kylmät, yläkerta kylmä ja eristeet taitaa olla aikansa eläneet.

Vastaus: Huolesi on varsin aiheellinen jo yhden talven asumiskokemusten perusteella. Olisi heti alkuun hyvä saada tietää, onko yläkerran laajennus aikoinaan tarkoitettu täysin- vai puolilämpimäksi asuintilaksi sekä miten eristystyö on tehty ja mitä eristeitä ja eristepaksuuksia on käytetty. Kylmyys johtunee useista asioista.

Toimi seuraavasti:

Kun asut rivitalossa, lienee kysymyksessä myös asunto-osakeyhtiö. Selvitä isännöitsijältä/yhtiöjärjestyksestä, onko korjaustyö yhtiön vai osakkaan vastuulla.

Tee rakenteiden korjaussuunnitelma lämpökamerakuvauksen tietoihin perustuen. Kylmyys johtunee rakenteiden puutteellisesta lämmöneristyksestä ja ilmavuodoista. Korjaa ne ensin. Varmista lopuksi sähkölämmityksen riittävyys/riittämättömyys. Nopeimmin tilannetta voisit parantaa heti asennuttamalla yläkertaan ilmalämpöpumpun. Se parantaa lämpötilannetta vielä pikku pakkasillakin ja säästää sähkölaskussa. Kovilla pakkasilla sekään ei yksin riitä. Lisälämmöneristäminen ja ilmavuotojen poistaminen rakenteista on välttämätöntä.

Tervetuloa K-Rautaan juttelemaan lisää ilmalämpöpumppuvaihtoehdoista.

Kysymys: 2.) Talo on rakennettu 2002 ja yläpohjassa puhallusvillaa 30 cm. Olen miettinyt lisäeristystä, olisiko sopiva lisä 20 cm? Kulkusilta kattaa 1/4 pinta-alasta ja silta on eristeen päällä. Eristääkö itse kulkusilta/kannattaako sitä korottaa ja lisätä eristettä alle?

Vastaus: Puhallusvillan lisääminen yläpohjaan kannattaa. Riittävä kokonaispaksuus on 40-50 cm vapaasta tilasta riippuen. Kyseessä lienee vaakasuora yläpohja. Kulkusilta ei käytännössä eristä.

Puhallusvillan lisäämisessä on hyvä ottaa huomioon mm:

Pura nykyinen kulkusilta ja korota se. Korotuksen yhteydessä tee sillasta sellainen, että sen alle pystytään myös puhaltamaan tasainen kerros lisää. Jos mahdollista, laita räystäille tuulenohjaimet.

Varmista, että räystäille jää riittävä tuuletusrako puhallusvillan lisäämisen jälkeenkin. Tarvittaessa puhalletaan räystäille vähemmän ja keskiosalle enemmän. Tervetuloa K-Rautaan tutustumaan ja juttelemaan lisää eristämisvaihtoehdoista, voit varata maksuttoman palveluajan.

Kysymys: 3.) Mikä on sovelias tapa toteuttaa 60-luvun kellarin ulkoseinien sisäpuolinen eristys, jos se on suorassa kosketuksessa hiekka-/savimaahan eikä ulkopuolinen kaivutyö tule kysymykseen? Vai onko parempi jättää seinä lumensulatukseen talvella.

Vastaus: Ennen lämmöneritystyöhön ryhtymistä on syytä varmistua huolellisesti sen onnistumisen edellytykset pitemmällä aikavälillä.

Jos kellarin ulkoseinät ovat suoraan kosketuksessa hiekka-/savimaahan, herää kysymys, onko 60-luvulla laitettu minkäänlaisia salaojia ja vedeneristystä seinien ulkopuolelle. Jos ne puuttuvat kokonaan tai toimivat puutteellisesti, ei ulkopuolisella kaivutyölläkään ole mahdollista niitä korjata kysymykseesi viitaten.

Sisäpuolelta voinet nähdä, ovatkoseinärakenteet kauttaaltaan kuivia tai onko niissä sellaisia laikkuja, jotka voisivat olla peräisin rakenteen läpi kulkevasta kosteudesta.

Sisäpuolinen vedeneristäminenkään ei välttämättä johda onnistuneeseen lopputulokseen. Kosteus seinärakenteissa on voinut jo nousta tai nousee yläpuolisiin rakenteisiin. Rakenteiden kuivaaminen voi olla vaikeaa.

Jos olet täysin varma, että seinärakenne on kuiva ja pysyy kuivana kaikissa olosuhteissa, lisäeristämisen voi suorittaa. Muuten vaarana on kosteus- tai homevaurio ajan myötä.

Kysymys: 4.) On tarkoitus muuttaa 1947 rakennetun rintamamiestalon vinttiä tilavammaksi. Katto pitää lämmöneristää kylmien vinttien osalta, niin mikä olisi paras ratkaisu? Itsellä ollut mielessä uretaanilevyllä eristäminen koska kattotuolit on vain 150 mm korkeat.

Vastaus: Olet aivan oikeilla jäljillä vinttien lämmöneritysratkaisua miettiessäsi. SPU-polyuretaanilämmöneristeitä ja tässä tapauksessa Vintti-Iitaa käyttämällä pääset tehokkaaseen lämmöneritykseen tilaa säästäen.

Tervetuloa K-Rautaan kysymään lisää.

Kysymys: 5.) Onko lasitiilellä ja vanhalla tuplaikkunalla suurta lämpötaloudellista eroa? Ajattelin korvata saunan huonokuntoisen pikkuikkunan lasitiilillä. Samoin mietin tekeväni pesuhuoneessa. Lämpötaloudellisuus huolettaa. Kumpi on parempi?

Vastaus: Kysymyksestäsi päätellen saunan ja pesuhuoneen ikkuna-/lasipinnat ovat pieniä, joten molemmat miettimäsi vaihtoehdot voivat tulla kysymykseen energiankulutuksen oleellisesti poikkeamatta toisistaan. Jos haluat panostaa tässäkin rakenteen energiatehokkuuteen, seuraavassa muutamia vinkkejä tuotevalintaasi varten.

Normaalisti tuollaisissa paikoissa käytetään esimerkiksi Vitrea-peruslasitiiltä, jossa on kaksi lasipintaa ja sisällä 75 % tyhjiö. Lasitiilen lämmöneristävyys (U-arvo 2.9 W/m2K) vastaa kaksinkertaista eristyslasielementtiä.

Tarjolla on ulkoseiniin myös kolminkertaisia lasitiiliä, joiden ulkomitat ovat samat 190x190x80 mm kuin kaksinkertaisella lasitiilellä. Tämän ns. matalaenergiatiilen lämmöneristävyys on peruslasitiiltä selvästi parempi (U-arvo 1,4 W/m2K). Lasitiilen välitilassa on selektiivilasi ja argon-kaasu. On kuin kolminkertainen eristyslasielementti.

Matalaenergiatiilet ovat melko paljon kalliimpia kuin peruslasitiilet, mutta lämmönläpäisy saunasta pesutilaan on varmasti vähäisempää.

Kysymys: 6.) Paljonko säästäisin lämmityskustannuksissa prosentteina, kun vanha eristemäärä yläpohjassa on vain noin 120 mm villaa, jos lisäisin yläpohjaeristevahvuudeksi ekopuhallusvillaa 400 mm eli eristevahvuudeksi tulisi ekovillan laskeutumisen jälkeen noin 420 mm.

Vastaus: Euromääräinen säästö riippuu oleellisesti mm. talon koosta ja nykyisistä lämmityskustannuksista. Karkea nyrkkisääntö säästölle voisi olla 10-15 %. Jos talon koko olisi esimerkiksi 150 m2 ja lämmityskustannukset vuodessa 3 000 e, säästö olisi tuolloin 300-450 €/vuosi.

Yleensä voidaan todeta, että yläpohjan lisälämmöneristäminen on kannattavimpia toimenpiteitä ja takaisinmaksuaika lyhimpiä. Asuintalon lämmitykseen kuluu yleensä yli puolet kokonaisenergiasta.

Kun yläpohja lisäeristetään, kannattaa varmistaa, että ullakko pääsee kauttaaltaan tuulettumaan myös toimenpiteen jälkeen. Paksu puhallusvillakerros saattaa tukkia tuuletusraot esimerkiksi räystäillä.

Tervetuloa K-Rautaan tutustumaan puhallusvillavaihtoehtoihimme! Katso lasi- ja kivivillojen valikoimaa.

Kysymys: 7.) Mitä vaihtoehtoja on eristää talo sisältäpäin sisäremontin yhteydessä?

Vastaus: Lämmöneristyksen parantaminen koko taloon on mittava remontti. On kuitenkin huomattava, että talon energiakulutukseen vaikuttaa ratkaisevasti myös rakennuksen ilmatiiveys. Ennen remonttipäätöstä kannattaa selvittää esimerkiksi lämpökamerakuvauksella rakenteiden vuotokohdat, sillä paksukaan lämmöneristys ei tuo toivottua parannusta, jos talon ilmatiiveys ei ole kunnossa.

Talon lisäeristämisen suunnitteluun liittyy vahvasti myös kosteusasioiden tunteminen ja hallinta. Liian monta kertaa on tehty virheellisiä lämmöneristysratkaisuja, jotka ovat johtaneet talossa myöhemmin kosteus- ja jopa homeongelmiin.

Yleisesti voidaan sanoa, että talon ulkoseinät voidaan eristää joko ulkoa tai sisältä. On kuitenkin tilanteita, jolloin ulkopuolelta eristäminen olisi parempi, mutta tämä ei aina ole mahdollista johtuen esimerkiksi ikkuna-aukoista, lyhyistä räystäistä tai ulkoverhouksesta (puu, hirsi, tiili, rappaus), johon ei haluta koskea.

Talo on mahdollista eristää sisäpuolelta erilaisilla tuotteilla. Voidaan todeta, että polyuretaanituotteilla päästään ohuempiin seinärakenteisiin, jos halutaan säästää esimerkiksi tilaa sisällä.

Oleellista on, että ennen eristysratkaisujen tekemistä suunnittelussa kannattaa käyttää sellaista suunnittelun ammattilaista, joka tuntee myös rakenteiden kosteusteknisen toiminnan. Näin toimien on suurempi mahdollisuus välttyä riskirakenteilta.

Tervetuloa K-Rautaan keskustelemaan suunnittelu-, rakenne- ja tuotevaihtoehdoista.

Kysymys: 8.) Kuinka paljon kannattaa lisätä puhallusvillaa vanhan omakotitalon yläpohjaan?

Vastaus: Yläpohjan lämmitysenergian kulutus on yleensä lähes kolmannes talon muodosta ja koosta riippuen. Yläpohjan lämpövuodoista kertovat hyvin räystäillä talvella mahdollisesti esiintyvät jääpuikot.

Jos yläpohjan lämmöneristys on 150-250 mm, sitä on syytä parantaa. Parantaminen on järkevää noin 450 mm saakka ehdolla, että yläpohja pääsee tuulettumaan tämän jälkeenkin esteittä. Räystäillä lämmöneristys ei saa tukkia tuuletusta. Myös ilman poistumisen tulee olla järjestetty harjalta tai tarvittaessa esimerkiksi päätykolmioissa olevien tuuletusventtiilien kautta.

Tyypillisesti lisäeristämisellä on mahdollista pienentää yläpohjan kautta tapahtuvat lämpöhäviöt puoleen. Kokonaislämmitysenergian kulutus voi laskea noin 15 %.

Yläpohjan lisälämmöneristys on helppo toteuttaa vaakasuorissa tiloissa, jos ullakolla , mahtuu liikkumaan (on korkeutta) kohtuullisen hyvin ja on kulkusillat. Vinojen yläpohjien osalta lisäeristäminen ei ole niin kustannustehokasta, työ on vaikeampaa ja voi olla, että rakenteitakin pitää purkaa.

Yläpohjan lämmöneristyksen parantaminen on yleensä talon vaipan kannattavimpia remonttitoimenpiteitä.

Tutustu K-Raudan eristevalikoimaan ja kysy lisää lämmöneristyksestä sekä korjauksesta K-Raudan Remonttineuvonnasta

K-Raudasta löydät kattavasti kaikki tarvikkeet lämmöneristykseen. Tutustu valikoimaan täältä.

Jos kaipaat lisätietoa juuri oman kotisi lämmöneristyksestä, olethan yhteydessä K-Raudan Remonttineuvontaan. Remonttineuvonnan asiantuntijat auttavat sinua kaikessa rakentamiseen ja remontointiin liittyvissä kysymyksissä.

Lue myös lämmitys ja ilmanvaihto eri ikäisissä taloissa ja katso korjausvinkit.