Lämmitys ja ilmanvaihto eri-ikäisissä taloissa – korjausvinkit

Lämmitys ja ilmanvaihto eri-ikäisissä taloissa – korjausvinkit

Eri vuosikymmenien taloissa lämmitys ja ilmanvaihto on toteutettu eri tavalla. Katso miten voit parantaa talon lämmitystä ja sitä kautta energiatehokkuutta.

Lämmitys ja ilmanvaihto 50-, 60- ja 70-luvun talossa

1950-, 1960 ja 1970-luvun taloissa oli usein öljy- tai puukattila ja lämmönjakotapana vesikertoiset patterit. Kattila on yleensä jo kertaalleen uusittu. Yli 20 vuotta vanha öljylämmityskattila kannattaa usein jo uusia. Öljypolttimen elinkaari on noin 15-20 vuotta. Hyviä vaihtoehtoja ovat lämpöpumppu- ja hybridijärjestelmät.

1970-luvun taloissa voi olla lämmönjakojärjestelmänä käytössä Valmet Kotilämpö –ilmalämmitysjärjestelmä. Järjestelmässä on samassa ilmanvaihtolaite ja kiertoilmapuhallin, joka puhaltaa lämpimän ilman lattiarakenteissa kulkevaan kanavistoon. Sieltä lämmin ilma siirtyy lattiatasosta lämmittämään huoneilmaa. Nämä laitteen alkavat olla tiensä päässä. Laitteistolle on olemassa uusi, korvaava laite.

Korjauskohteet 50-, 60- ja 70-luvun talon lämmityksessä:

  • Päivitä lämmitysjärjestelmä.
  • Harkitse koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän asentamista remontin yhteydessä.
  • Remontoidessa varmista ilmanvaihdon riittävyys
  • Keskustele remontin suunnitteluvaiheessa ilmanvaihdon riittävyydestä IV-suunnittelijan kanssa. Hyvin vanhojen talojen kohdalla myös perinnerakentamisen asiantuntijan kanssa.
  • Asenna raitisilmaventtiilit julkisivuremontin yhteydessä

Lämmitys ja ilmanvaihto 80-luvun talossa

1980-luvulla omakotitaloon valittiin yleensä hankintakustannuksiltaan edullinen ja vaivaton suorasähkölämmitys. Monissa tämän vuosikymmenen taloissa on koneellinen poistoilmanvaihto. Siinä käytetty ilma poistetaan puhaltimen avulla ja korvausilma otetaan ulkoilmaventtiilien tai ikkunarakojen kautta. Ongelmana on huono energiatehokkuus ja varsinkin pakkassäässä kuiva sisäilma sekä vedontunne.

Korjauskohteet 80-luvun talon lämmityksessä:

  • Sähkölämmitystalossa lämmitysjärjestelmää kannattaa täydentää ilmalämpöpumpuilla tai tulisijoilla.
  • Suuremman remontin yhteydessä lämmitysjärjestelmä kannattaa uudistaa energiatehokkaammaksi ja ympäristöystävällisemmäksi.
  • Harkitse koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän asentamista, jos sellaista ei ole.
  • Remontoidessa varmista ilmanvaihdon riittävyys.

1980-luvun taloissa voi olla lämmönjakojärjestelmänä käytössä Valmet Kotilämpö –ilmalämmitysjärjestelmä. Järjestelmässä on samassa ilmanvaihtolaite ja kiertoilmapuhallin, joka puhaltaa lämpimän ilman lattiarakenteissa kulkevaan kanavistoon. Sieltä lämmin ilma siirtyy lattiatasosta lämmittämään huoneilmaa. Nämä laitteen alkavat olla tiensä päässä. Laitteistolle on olemassa uusi, korvaava laite.

Lämmitys ja ilmanvaihto 90-luvun talossa

Monissa tämän aikakauden taloissa on jo koneellinen ilmanvaihto ja lämmöntalteenotto. Talossa saattaa olla myös poistoilmalämpöpumppu, joka huolehtii myös rakennuksen ilmanvaihdosta.

Korjauskohteet 90-luvun talon lämmityksessä:

  • LTO:n (eli lämmöntalteenoton) teho ei aina vastaa nykystandardeja, joten laajemman energiaremontin yhteydessä kannattaa selvittää uusimismahdollisuudet.
  • Sähkölämmitystalossa lämmitysjärjestelmää kannattaa täydentää ilmalämpöpumpuilla tai tulisijoilla.
  • Harkitse koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän asentamista, jos sellaista ei ole.

Lämmitys ja ilmanvaihto 2000-luvun talossa

2000-luvun talossa on usein  lämmönlähteenä kaukolämpö tai maalämpö. Erilaiset hybridijärjestelmät ovat yleistyneet. Lämpöä voidaan vesikiertoiseen lämmönjakojärjestelmään ottaa myös suoraan auringosta tai hyödyntää ilmasta veteen lämpöpumppuja. Myös pelletti- ja hake- ja puukattiloita asennetaan edelleen. 2000-luvun taloissa yleensä jo koneellinen ilmanvaihto ja lämmöntalteenotto. Talossa saattaa olla myös poistoilmalämpöpumppu, joka huolehtii myös rakennuksen ilmanvaihdosta.

Korjauskohteet 2000-luvun talon lämmityksessä:

  • Jos energialasku tuntuu liian suurelta, lämmitysjärjestelmän täydentämiseen ja tehostamiseen on monenlaisia mahdollisuuksia
  • Vesikiertoiseen lämmönjakojärjestelmään liitettyä hybridijärjestelmää voidaan täydentää.
  • Sähkölämmitystalossa lämmitysjärjestelmää kannattaa täydentää ilmalämpöpumpuilla tai tulisijoilla.
  • LTO:n (eli lämmöntalteenoton) teho ei aina vastaa nykystandardeja, joten laajemman energiaremontin yhteydessä kannattaa selvittää uusimismahdollisuudet.